Tarina islanninhevosista

"Olipa kerran ihminen, joka tunsi hyvin islanninhevoset, niiden herkkyyden, voiman ja upeat askellajit. Hän ajatteli voivansa kertoa muille ihmisille muilla mailla näistä hevosista, ratsastamista tuulen lailla, pehmeästi, yhtä hevosen kanssa. Paikasta toiseen, toinen toiseen turvautuen.

Hän hankki hevosia satujen saarelta, Islannista. Hevosia, jotka olivat islanninhevosten upeimpia yksilöitä: vapaina kasvaneita, täynnä eteenpäinpyrkimystä, halua miellyttää ratsastajaa. Helppoja ratsastaa, miellyttäviä tölttäreitä, täynnä menohaluja; pakottamatta, ei tarvittu kannuksia, ei raippaa, vain rentoutta ilman painetta, liukumista askellajista toiseen, käynnistä tölttiin, raviin, laukkaan, paikoitellen passiin. Alamäki - ylämäki - pehmeä - upottava - kova ja kivinen - vaihtaen askellajista toiseen - hevonen ja ratsastaja olivat yhtä. Maastoa riitti, katse kantoi kauas.

Mutta sitten; jotain tapahtui; kulttuurit kohtasivat. Pitää olla avuilla! Puhdasta tölttiä, tahti, tempo, peräänanto! Maneesin seinät kasvoivat eteen ja taakse, peilit heijastivat yhä uusia hevosia siellä ja täällä, pelotti, aidat rajasivat, yhä vaan ympyrälle, ympyrälle, ulko-ohjan tuelle ja sisäpohkeen ympärille, myötää niskasta ja takaosa alle, muotoon, MUOTOON! Ei se muuten ole ratsastusta! Jatkuva paine ahdisti, vaisto kertasi pelkoa, mitä, mitä tämä on? Pakoon ja alta pois, painetta pakoon. Mihin katosi ilo, mihin luottamus ratsastajaan?

Ihminen, joka oli tuonut hevoset pois satujen saarelta, katui katkerasti. Ihmiset, joille hän oli ajatellut tuoda ratsastuksen ilon, onnen ja uskomattoman yhteyden jaloon eläimeen, tuottivat pettymyksen. Nyrpeinä he odottivat hevosen olevan kaikkea luvattua, antamatta itse mitään. He eivät mukautuneet liikkeisiin, takertuivat ohjiin, kirkuivat kauhusta kun hevonen liikkui reippaasti, tukahduttivat kaiken liikkeen puristautumalla hevosen ympärille. Huokailivat menetettyjä rahojaan, olisiko kaiketi stressiä? Hevonen, ymmällään, taantui, ymmärsi mennä hiljaa, mukautua ratsastajaan. Menohalut, "vilja", katosi, hevonen seurasi niitä, joihin luotti, toisia hevosia.

Oli kuitenkin ihmisiä, joiden suhde hevosiin tuotti tuon täydellisen ilon: käden pehmeys, ilo hevosen halusta liikkua, askellajien pehmeä lumo ja menemisen hurma. Sydän suli, yhteys hevoseen syntyi. Töltti liukui pehmeänä, siirtyi laukkaan- oho, nojaa, muutama siirtymä liitopassiin (naurua), tasapaino takaisin ja laukan pehmeää rytmiä, villinä ja vapaana, silti hallittuna. Pehmeää pärinää pehmeää käyntiä lepoa.

Ihminen kuitenkin toivoi koko sydämensä pohjasta: ehkä Islanti joskus luopuisi ikiaikaisesta laeistaan ja hevoset pääsisivät takaisin saarelleen, jossa hevonen on hevonen, vaikka syötäväksi jos ei muuhun kelpaa. Ehkä hän saisi lähettää ne takaisin kotiin, olemaan vain hevosia, ei suoritusvälineitä, ei maksavan asiakkaan rahojen arvosta elämyksiä tai harjoitusvälineitä. Hevonen, hevonen koko sielustaan."

- Saga 2011

Tässä ottamani kuva Islannista keväällä 2012. Ihanuudet synnyinseuduillaan =)

Rentoutumista ja irtiottoja 25 km:n edestä =)

Tuulisesta, pilvisestä ja koleasta syyssäästä huolimatta on viikonloppu ollut mitä ihanin. Eilen lauantaina lähdin Emilin kanssa aamutallin jälkeen pitkästä aikaa kaksin pitkälle maastopätkälle. Lenkille tuli mittaa 12 km ja aikaa kului mukavat 1,5 h =) (SportsTracker-sovellus puhelimessa on oiva kaveri myös ratsastuslenkeille). Pääpaino oli töltissä mikä sujuikin tuttuun tapaan kivasti. Laukassa hieman kuumui, mutta tällä kertaa pysyi hyvin käsissä (taitaa muistissa olla edellinen pakottamani juoksupätkä, kun jarrut hävisivät laukan aikana).
Tänään lähdettiin aamumaastoilemaan myös aamutallin ja -heinien jälkeen. Aikalailla sama lenkki kuin eilen, hieman pidemmän kaavan mukaan ja lenkille mittaa 13 km ja 1,5 h. Tänään muutamaa tölttipätkää lukuunottamatta liikuttiin käynnin lisäksi ravissa ja laukassa. Ravi oli tänään hyvä, ei lähtenyt kaahottamaan, vaan malttoi ravata rauhassa ja tahtikin säilyi hyvänä pitkistä pätkistä huolimatta! =) Ihanaa vastapainoa nämä maastolenkit kentällä ja maneesilla työskentelyjen rinnalle, mii laik!! <3

Kovasta puuskittaisesta tuulesta huolimatta ei jarrujen kanssa ollut tänään mitään ongelmia =)

Loppuvaiheessa lenkkiä huomasin, ettei Emil kävellyt ihan puhtaasti toisen takajalkansa kanssa ja tulinkin alas selästä. Kavion pohjaan kengän ja säteen väliin oli kiilautunut todella tiukkaan iso kivi =( Ei lähtenyt millään irti, mutta lopulta keksin ottaa toisen ohjista irti (onneksi pikalukot) ja lukolla sain väännettyä kiven pois. Säteestä nyt repsottaa pieni palanen, muttei onneksi onnu eikä pahemmin aristakaan, osumatarkkuus ollut aika kymppi. :( Sitten takaisin satulaan ja lenkki loppuun, Emil oli tauosta vain mielissään, kun sai syödä vihreää tienreunassa minun ahertaessa takakavion kanssa! =)

Huomisesta alkaakin sitten jälleen arkinen aherrus, niin itsellä töiden kuin koulunkin merkeissä ja Eemelillä jälleen kenttätyöskentelyn parissa. Syksyn saapuessa alkoivat jälleen myös odottamani Marin tunnit ja keskiviikkona olisi syksyn toinen tunti tiedossa maneesilla. Ensimmäisellä tunnilla Mari katsasti, että missä vaiheessa olemme menossa ja ratsasti itsekin Emiliä tovin. Nyt työn alla on niskan pehmeys, pyöreys, oikean lavan käyttö ja painon laitto tasaisesti jokaiselle jalalle (helpommin sanottu kuin tehty) =) Ihanaa päästä jälleen kesätauon jälkeen valvovan silmän alle tekemään kunnolla töitä!!

Ollaan nyt tehty kotiläksyjä ahkeraan ja käyntityöskentelyä ympyrällä 20 min alkuverryttelyjen jälkeen jokaisella ratsastuskerralla. On alkanut pehmetä ja myödätä paremmin niskasta, mutta ajoittain jää helposti jäkittämään niskasta, tämä näkyy etenkin siirtymisissä. Itsellä myös sata asiaa muistettavana ratsastaessani, ei pelkästään istunnan kanssa, vaan myös etenkin sen ULKO-OHJAN tuntuman kanssa...helposti lipsuisi ulko-ohja koko ajan pidemmäksi... Ja ratsastusko muka käynnissä ympyrällä helppoa?! Se, että istut oikein, mutta käytäpä sitten istuntaa oikein, tee samanaikaisesti pohkeilla oikein ja pidä kädetkin juuri oikealla paikalla, myötää sisäkädellä ja älä jää ulko-ohjaan kiinni. Jep =) Työskennellessäni olen kyllä oppinut sen puolipidätteen merkityksen, eikä senkään tekeminen istunnalla ole aina helppoa, kun pitäisi samaan aikaan muistaa kaikki muukin...onneksi meillä on Mari! :) Marin sivut löytyvät osoitteesta http://www.marivayrynen.fi/ ja Facebookista löytyy sivulta Mari Väyrynen T:mi

Loppuun vielä puhelimestani löytynyt kuva Emilistä elokuun lopulta, silloin oli yhtä tuulista kuin tänäkin vkloppuna. Toivottavasti säät suosisivat paremmin tulevalla viikolla.

Videopätkät maneesilta sekä Helsinki Horse Fair 2013- messuilta

Löysinpä tiedostojen seasta kokonaan unohtamani videopätkän, jossa mennään Emilin kanssa maneesilla tämän vuoden toukokuussa. Perus pyörimistä ja lähinnä halusin nähdä pitkästä aikaa "toisen silmin" miltä menomme näyttää. Videoita pitäisi kuvata useammin, jotta huomaisi itse mahdolliset virheet, niin hevosessa kuin ratsastajassakin. Itse kauhistuin huomattavaa etupainoista istuntaani, etenkin ravissa. Emilille ravi on tällä hetkellä se heikoin askellaji eikä asiaa taatusti auta se, että kuski notkuu etukenossa miten sattuu. Tölttiin olemme saaneet jo hieman enemmän tempoa ja laukka tahtoopi olla välillä turhaa kaahotusta. Alla videopätkä, Johannalle jälleen kiitos kuvausavusta! =)

Lisäksi nyt videoita selatessa tuli mieleeni, että voisin lisätä tännekin videon tämän vuoden Horse Fair- messuilta Messukeskuksesta jossa oltiin siis Emilin kanssa mukana edustamassa islanninhevosia. Videon on kuvannut ja muokannut ihanan ystäväni Tiina Hiltusen (mukana videolla tyttärensä Nicolen kanssa) aviomies Jarmo Hiltunen, kiitos isä-Hiltuselle isosti videosta!! =) Video löytyypi siis alla olevan linkin takaa...

http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=-z2XH-Mdeoo

ja tässä vielä pätkä Helsinki Horse Fair- messujen rotuesittelystä, jossa siis oltiin myös Emilin kanssa mukana, videolla aivan alussa ja lopussa, islantilaisesta villapaidasta tunnistaa ;)

Kuvia kisoista -12 ja Horse Fair-messuilta -13 sekä muita ratsastelukuvia

(en anna lupaa käyttää kuvia muissa yhteyksissä kuten virtuaalitalleilla jne.)

Tässä kuvia tämän vuoden Helsinki Horse Fair-messuilta joissa olimme viikonlopun Messukeskuksessa mukana edustamassa islanninhevosia, mukaan tarttui arvokasta kokemusta nuorelle hevoselle, ja toki myös ratsastajalle =)

Jatkoksi voisin lisäillä muutamia kuvia kilpailuista, viime vuodelta eli 2012. Seuraaviin kilpailuihin olisi tarkoitus osallistua jälleen ensi vuonna =)

Ja tältä näyttää meidän meno nykyään, kuvat otettu käyttämällämme maneesilla toukokuussa, ehkä pientä edistystä saatu aikaan näidenkin kuvien ottamisen jälkeen ;) Kuvista kiitos (c) Johanna Jämsä