Tällainen aivan upea, pakkasyön jälkeinen kuuramaa ja aurinko odottivat tänään aamutallin pihassa <3
Ja tällainen aivan ihana oma pojuliini odotti aamuheiniä tarhassaan valmiina Johannan Karla-tamman kanssa
Tänään Emil pääsikin lenkkeilemään pariin eri otteeseen. Lähdettiin ensin aamupäivämaastolle Johannan ja Lerpun kanssa, kirpsakka ilma (viime yönä pakkasta -6), mutta ihana lämmittävä auringonpaiste! Tuttuun tapaan aloitettiin jälleen Lemmenlaaksosta, jonka läpi ratsastimme pellon reunaan, ja peltolenkki ympäri pellon vierustaa. Hiekkateitä takaisin päin ja vielä Lempparin läpi takaisin tallille. Ollaan me kyllä onnellisessa asemassa, nämä ihanat aamumaastot onnistuvat töiden lomassa eikä tarvitse ratsastaa aina pimeällä, etenkin nyt, kun illat vaan pimenevät ja pimenevät. Hepat saivat syödä pariin otteeseen vielä löytyvää vihreää vastapainoksi töltti-ja ravipätkille ;) Emil oli mukavan reipas, ajatteli itse eteen päin muttei hoppuillut.
Iltapäivällä oli sitten vuorossa päivän toinen liikuntakerta ja Marin valmennus maneesilla...ja voi JABADABADUU miten hyvä fiilis jäi tunnin jälkeen!!! Ollaan tehty ahkerasti kolme viikkoa kotiläksyjä ja eron viimekertaan kyllä kuulemma huomaa. Emil on pehmeämpi, taipuisampi ja on selkeästi sisäistänyt opit. Kokoaminen alkaa olla helpompaa eikä jäkitä ihan niin paljon enää vastaan kuin alussa. Römppävatsaakin on kuulemma hävinnyt eli vatsalihakset tekevät oikeasti töitä =)
Aloitettiin tuttuun tapaan käyntityöskentelyllä ympyrällä ja aloitettiin kokoamisharjoituksilla ja väistättämisillä. Oikeaan kierrokseen ei taipunut yhtä hyvin kuin vasempaan, helposti vain kääntää niskan käyttämättä kylkeä ollenkaan. Hetki siis alkuun oikeaan, mutta sitten vaihdettiin vasempaan kierrokseen missä parempi ja siinä jatkettiin oppeja. Seuraava askel olisi saada sama pyöreys ja vatsalihasten käyttö mukaan siirtymisiin. Hehheh, helpommin sanottu kuin tehty ;) Ei tahtonut oikein sujua ja Mari tuli hetkeksi selkään. Siis en voinut kyllä uskoa, että siinä oli mun hevonen, miten se nousee jo ylöspäin, taipuu niskasta ja astuu oikeasti alleen joka askeleella!! Mari sai muutamaan otteeseen siirtymiset sujumaan edes parilla askeleella oikein ja sitten jälleen heti siirtyminen takaisin käyntiin. Lähtee helposti siirtymisessä vetämään niskaa suoraksi, kun sen pitäisi säilyttää sama pehmeys mikä käynnissä. Hidas käynti-reippaampi käynti-siirtyminen tölttiin/raviin...so easy..nooot! ;) Tässä siis meidän seuraava projekti. Jos lähtee jäkittämään niskaa siirtymisessä, on se siirrettävä heti takaisin hitaaseen käyntiin ja väistöön. Ja uudelleen ja uudelleen... :) Nyt on kyse siitä, että Emil ymmärtää idean, ei niinkään enää niin ettei pystyisi siihen. Eli malttia ja hyviä hermoja, kyllä se tulee vielä! Ja sain sitten minäkin yhden hyvän parin askeleen pätkän ravia Marin ratsastuksen jälkeen, ja siitä lähdetään, askel kerrallaan =) Loppuun otettiin vielä kumpaankin kierrokseen ravia ja laukkaa pitkillä ohjilla, jotta saa mennä eteen ja venyä kunnolla. Ravi-laukka-ravi siirtymisiä ja laukasta raviin siirtymisissä oli muistettava, että puolipidäte on pieni ja ravi jatkuu heti reippaana eikä pikku rullaukset haittaa, kunhan ajattelee eteen päin. Ja menikin ihan ok ja tajusi nopeasti idean. Ratsastuksen jälkeen sai fleeceloimen päällensä ja oli onneksi kuivunut iltaheinille jo kokonaan, yöt kun viettävät vielä ulkona hvyän, kasvavan talvikarvansa kanssa, kun ilmatkin ovat vielä siihen suotuisat =)
Mahtavaa oli myös kuulla, kuinka Mari sanoi ratsastaessaan Emiliä, että "tästä tulee ihan saakutin upee hevonen!" Eli potentiaalia on, nyt vain eteen päin! =) Mari sanoi myös, että Emil on todella herkkä istunnalle, ja sen olen huomannutkin. Jos jään itse vain fiilistelemään satulaan, niin tatsi häviää ja kun istun jälleen kunnolla istuinluillani satulassa, paranee hevonenkin. Nyt vain vielä omaan istuntaan parannusta, tahdon vieläkin istua hieman liian etupainoisena enkä kunnolla istuinluillani. Vastapainona tällaisille harjoituksille teemme jatkossa reippaita maastoja, kiipeilyjä ja pidemmällä ohjalla juoksuja maneesilla, kokoamisten vastapainoksi siis eteen päin liikkumista ja venyttämistä! Ja kyllä, nyt illalla kyllä tunnen, että takalisto on tehnyt töitä ;) Seuraava valmennus on kahden viikon päästä, can't wait!! =) Onni on hevonen, ja ihana ope! :)
Tässä siis meidän seuraava tavoite ja työ talvelle ja keväälle. Onneksi muut askellajit ovat hyviä, töltti etenkin eli niiden kanssa sitten vaan fiilistellään maastossa =) Mikä mahtava päivä, mulla on ihana hevonen!!! <3 <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti