Ajateltiin mennä vielä yksi tuttu reitti missä ollaan laukattu pieni pätkä päättyen myös ylämäkeen. Emil tuntui ihan ok:lta, toki oli reipas, mutta täysin kuulolla. Töltti ennen laukkaa oli myös ok, mutta laukannostossa nykäisi pään alas ja kiinni kuolaimeen, ja sitten mentiiiiiiin. Sain onneksi pojulin kiinni mäen päällä mutkitellen ja viimein sitten stopattiin yhden talon pihaa ympäröivään aitaan...että näin! Lerppukin oli kuulemma tullut takana reippaalla vauhdilla, ja Johanna oli onneksi luullut, että menin tarkoituksella reippaampaa laukkaa, ei siis kerennyt ajatella samaa kuin minä..."missä vaiheessa saan tän pysähtymään??!" =D Sanoin Johannalle, että mun on pakko juoksuttaa Emiliä -> joka kerta, kun kiikuttaa mua vähääkään pistän sen juoksemaan ja juostaan tasan niin kauan, kun MINÄ haluan. Johanna jäi syöttelemään Lerppua ja mä painelin tölttiä Eemelin kanssa hiekkatiellä edestakaisin, ja voi luoja miten siellä oli sitä VIRTAA!! Jonkin ajan päästä J&L tulivat ja lopettelin Eemelin kanssa, oli jo siinä vaiheessa eteenpäin ratsastettava. Lempparin kautta takaisin tallille, Lerppu edessä ja Eemeli toisena, koko matka tallille käytiin neuvotteluja siitä, mennäänkö käyntiä kovaa vai mun sanelemaa hiljaisempaa vauhtia...hohhoijaa...
Normaalisti pärisyttelee nenällään mukavan rennosti lenkin aikana, tänään nämä pärisyttelyt muistuttivat lähinnä norsun trööttäyksiä, hyvinkin äänekkäitä ja teräviä! =) Tallilla sitten loimi päälle ja pouni takaisin tarhaan, hieman tuli jätkälle hiki! Miten se jaksaakin hössöttää nyt noin??! Liikkuu 5-7 kertaa viikossa ja tehdään kuitenkin kunnolla töitä.. Olisi pitänyt jo vähän uumoilla tulevaa, kun vein sen aamulla tallista tarhaan, pukkilaukkaa pitkin tarhaa, pikku pakkaskeli taitaa nostaa mielentilaa hieman entisestään! =) Tätähän mä halusin joo, mutta ikävä on kyllä sitä rauhallisesti löntystävää hörisijää, nyt mulla on alla trööttäilevä aikapommi! =D Tuntuu siltä, että mikään ei saa sen energioita tasaantumaan tarpeeksi, on se sitten hyvin reippaalla maastolenkillä tai rankalla treenillä maneesilla...kunto ilmeisen kohdillaan tällä hetkellä! =) Töltti vaan kärsii, kun on maastossa jännittynyt ja pursuaa energiaa, sohlaa jaloillaan miten sattuu ja hermostuu vaan entisestään, kun sen menoa yrittää hidastaa. Onneksi meillä on se maneesi, siellä on hyvä pohja ja paljon tilaa mennä, ja ne turvalliset seinät ympärillä! ;)
Tässä vielä muutama kuva Eemelistä tältä aamulta, auringon noustessa... Ihana ilma oli kyllä!
Tässä vielä muutama kuva Eemelistä tältä aamulta, auringon noustessa... Ihana ilma oli kyllä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti