Aamupäivämaastoilua =)

Ihana oli tämäkin aamu aloittaa tallilla karsinoiden putsaamisella =) Eilen illalla tuli kaatamalla vettä ja otettiin siis hepat sisälle yöksi. Sai itsekin nukkua kotona paremmalla omallatunnolla ;) Oli muuten pakko ottaa kuva tallilla tänään aamulla, olen nyt alkanut käyttää ensimmäistä kertaa hengityssuojainta tallihommissa. Kuivikkeena käytetään olkipellettiä, ja vaikka sitä kastelenkin, niin kyllä se vaan pölisee. Olen käyttänyt suojainta nyt kahtena aamuna karsinoita putsatessa ja eron kyllä huomaa käyttämättömään aika selkeästi, yök!!

Kaksi kertaa käytetty suojain siis vasemmalla ja uusi oikealla

Kuinkahan hyvin ovat keuhkoni pölyttyneet tallihommissa muutaman vuoden aikana?! Tässä siis taatusti uusi työparini tallihommissa! Kuinka moni teistä käyttää hengityssuojainta tallitöissä, yllättikö ero?

Mutta sitten itse liikutuspuoleen. Lähdettiin Emilin kanssa maastoilemaan Johannan ja Lerpun kanssa aamupäivällä. Reissussa 1h 20 min ja saatiin nautiskella ihanasta auringonpaisteestakin! Vaahteratietä pitkin Laurilantielle, missä otettiin tölttipätkät. Johanna jäi syöttelemään Lerppua pellonreunalle ja mä otin Emilin kanssa muutamat reippaammat töltit tienpätkällä. Ensiyrittämällä Emil nousi pystyyn ja kääntyi 180 astetta ympäri takaisin Lerpun luokse, mutta meni onneksi kerralla jakeluun mihin suuntaan minä haluan lähteä eikä asiasta tarvinnut enää neuvotella =) Oli tosi energinen, mutta kanavoi energiansa tänään kyllä aivan väärin. Oli todella kiukkuinen ja vauhti meni takaosan sijasta päähän...pää kävi kierroksilla, mutta askellus oli..noh, ei sitä parasta. Tasaantui onneksi nopeasti pikku syöttelytuokion jälkeen pellolla ja loppulenkki menikin paljon paremmin. Otettiin vielä lähempänä tallia yksi ravipätkä ja siitä tuttuun tapaan ylämäkilaukkaa, ai että!! Emil oli rento, meni pitkällä askeleella ja laukka oli kuin keinuhevosella! <3

Ei tuntunut kyllä eilinen 3,5 tunnin liikutus Emilillä missään =) Ja tänään lenkin jälkeen, kun olin vienyt jo satulan talliin ja olin jättänyt suitset suitsitelineeseen ulkoseinälle, takaisin ulos Emilin luokse mentäessä pääsi multa pieni nauru...olisi Emil ilmeisesti halunnut lähteä vielä uudestaan lenkille.. =D Ihan itse oli pujottanut vermeet takaisin päällensä suitsitelineestä, melkein kohdalleen =D Mä niiiiin rakastan tota mun pounia, se vaan on niin Eemeli! <3 <3

"mä sain kyllä noi ohjat jo kaulalle ihan itse, mutta kuolaimet tuotti vähän ongelmia...."

Aamulla oli myös pakko ottaa kuva, kun Karla ja Emil olivat aamuheinien jälkeisellä ruokalevolla, ihanat <3

1,5+2=3,5 tuntia liikuntaa

Tänään sai Emil monipuolista liikutusta osakseen, kolmen ja puolen tunnin edestä. Käytiin aamutallin jälkeen ensin maneesilla, jossa työskenneltiin tehokkaasti tunti. Kova tuuli paukutti peltikattoa ja maneesin ovia, ei tuumannut poju niistä mitään, on se kyllä slungi =) Alkuun tölttiä ja tänään kiinnitin huomiota työtölttiin eli hitaampaan tempoon. Emilillä on tapana aina maneesilla päästellä reippaasti, eikä siinä tietenkään mitään vikaa ole, hyvä että ajattelee itse eteen päin, mutta pitäisi se työtölttikin olla hanskassa. Ja olihan se =) Hyvin malttoi kuunnella, ei rynninyt eikä painanut kädelle ja tahti oli hyvä koko ajan. Ihanaa, kun töltti on Emilille helppo, siinä voi vaan nautiskella menosta ja vähän viilailla tarvittaessa =) Tölttien jälkeen keskityin jälleen kokoamisharjoituksiin ja ne olivatkin tänään kaikkea muuta kuin mukavaa Emilin mielessä. Oli kyllä sellainen vastarannan kiiski, sitä ei huvittanut yhtään! Tämä tiesi itselle pitkää pinnaa ja vain toistoja, toistoja ja toistoja. Ympyrällä aloitettiin ja pikku hiljaa lähti paranemaan. Kun kulki ympyrällä ok, siirryin ratsastamaan uralle ja ihme kyllä, kokoamiset onnistuivat hyvin pitkilläkin suorilla (yleensä uralla vetäisee kaulan pitkäksi ja jännittyy niskastaan). Eli alku huono, mutta parani kivasti, siihen meni tänään vain huomattavasti kauemmin aikaa kuin yleensä. Lopuksi vielä muutamat väistöt käynnissä ja sitten loppuverkat tuttuun tapaan reippaassa ravissa ja muutamat laukat pidemmillä ohjilla.

Selkeästi pitäisi nyt vaan tehdä enemmän töitä maneesilla, mutta mukavat maastoilut painavat kovasti vaakakupissa. Siispä tänään yhdistettiin molemmat =) Sillä aikaa, kun me treenailtiin maneesilla, oli Johanna tallilla ystävänsä Sannan kanssa laittamassa omia heppojaan valmiiksi ja treffattiin sovitusti maastossa missä jatkettiin matkaa kolmisin, Sanna Friidulla ja Johanna Lerpulla =) Kierrettiin autiotalon kautta uusimpia reittejä pitkin lempi hiekkatielleni hieman kauempana ja sieltä sitten takaisin tallille. Koko maastoilu mentiin käynnissä ja hepat saivat pariin otteeseen herkutella Emilin ja Lerpun vakkaripaikoilla =) Säästyttiin vesisateilta, mutta ajoittain tuuli oli hyvin islantilaistyyppistä ;) Reilu pari tuntia vierähti mukavasti kivassa seurassa! =)

Tänään illalla vesisade oli taas aikamoinen joten päätettiin ottaa hepat sisälle täksikin yöksi =) Oli muuten I-HA-NAA päästä tänään aamutallilla putsaamaan karsinoita piiitkästä aikaa, aloitin hommelit jo seiskalta ja huomennakin samaan aikaan, kiinni talvirytmeistä siis =)

Uusia polkuja aamumaastolla ja hepat talliin yöksi

Saatiin tänäänkin seuraa lenkille, kun Johanna lähti Karla-tammansa kanssa mukaan =) Lerpulle tuli vuokraaja tälle päivälle, mutta onneksi on varaa mistä valita ;) Ei saanut Karla siis tänään hetkenkään rauhaa Emilistä, edes lenkillä =) Matkaa tehtiin tänään ihanat kaksi tuntia. Suunnattiin Lempparin kautta Vaahteratietä pitkin autiotalolle, ja sieltä peltojen läpi metsäpoluille. Lähdimme kokeilemaan uutta polkua ja siitä tulikin kiva lenkki. Loppujen lopuksi päädyimme aikaisemmin löytämillemme tiepätkille ja päädyimme takaisin autiotalolle =) Matkalla kuljimme yhden hevostilan ohitse, Emil sekä Karla korvat tötteröllä ja askel suhteellisen reippaana ohittivat tarhoissa olleet ISOT hevoset. Hiljaa mielessäni rukoilin, että hevoset pysyisivät aloillaan eivätkä aloittaisi juoksushowta, ja vasta, kun olimme kauempana alkoi yksi tilan hevosista puhaltelemaan lohikäärme-puhalluksia, ei vaikuttanut onneksi enää meidän pouneihin! =) Pientä jännitystäkin siis mukana matkassa. Muutama tölttipätkä ja muuten käyntiä. Annettiin muutamassa kohdassa heppojen herkutella vihreää. Aurinkokin pilkahti pilvien välistä muutamaan otteeseen, ihanaa!! =)

Ensi yöksi on luvattu Iso-Britanniassa riehuneen myrskyn rantautuvan Suomeen eli syysmyrskyä tiedossa. Siispä illalla otettiinkin hepat sisälle, ensimmäistä kertaa sitten kevään jälkeen, ovat saaneet olla ihanan paljon ulkona! Pieniä paikkajärjestelyjä; ruunat ovat nyt ulkotallissa ja tammat sekä Blesi-hoikkeliini sisällä tallissa =) Hieman olivat ihmeissään, mutta karsinoissa valmiina odottaneet kuppiruoat rentouttivat mielet ja pollet vaikuttivat hyvin tyytyväisiltä =) Tammat kiljuvat välillä toisilleen, mutta muuten oli ihanan hiljaista. Nyt saa itsekin nukuttua hyvin ensi yönä, kun tietää, että hepat ovat taatusti tuulelta ja sateelta suojassa, ja saavat nukkua kunnon unoset karsinoissaan! <3 Ja huomenna aamulla pääsen pitkästä aikaa tekemään karsinatkin aamutallilla, ihanaa!! Sitä hommaa onkin jo ollut ikävä, mulla on niin paras työ!! <3

Blesi-pojunen omassa yksiössään =) 

Karla vasemmalla ja Frid oikealla 

Ulkotallin asukkaat =) Emil vasemmalla, Lerppu keskellä ja Kólur oikealla

Aamupäivällä maneesilla ja iltapäivällä maastossa

Eilen lauantaina Emil vietti vapaapäivää, itse keskityin koulujuttuihin ja etätehtävän tekemiseen. Mutta tänään poju saikin sitten liikkua ihan mukavasti, kahteen eri otteeseen. Aamupäivällä mentiin maneesille missä tehtiin tunti tehokkaasti töitä. Aloittelin töltillä ja kun oli enimmät pöhköenergiat jääneet uralle, niin siirryttiin pääty-ympyrälle tekemään tutuksi tulleita kokoamisharjoituksia käynnissä. Ensin oikeaan ja sitten vasempaan kierrokseen. Meni ihan ok eikä tällä kertaa jäkittänyt niskastaankaan niin paljon kuin yleensä, vaan pehmeni hyvin kädelle ja hyväksyi ulko-ohjan paremmin. Loppuun vielä niitä siirtymisiä kootusta käynnistä raviin, nekin menivät hyvin, muutamassa siirtymisessä lähti jäkittämään niskastaan, mutta tuli nopeasti taas kuulolle. Kun sain muutaman hyvän siirtymisen, niin lopetettiin siihen. Loppuverkkana Marin neuvomaa eteen päin ajattelua, eli suht pitkin ohjin reipasta ravia, lyhyellä sivulla laukannosto ja pitkä sivu reippaalla laukalla ja toinen sitten ravilla. Emil tykkäsi, kun sai venyä =)

Kyllä tuli Eemelille hiki, korvista kavioihin eli töitä tehtiin =) Ja tokihan myös sen talvikarva vaikuttaa paljon asiaan, reppana läkähtyy turkkiinsa. Olipa ihana ratsastella, kun niskat vihdoinkin kunnossa eikä tavinnut varoa mitään liikkeitä ja kipu ei hallinnut jokaista ajatusta! Rennoin askelin takaisin tallille. Menomatkalla maneesille tuntui hieman eilinen vapaapäivä; olikohan kymmenes auratikku tien laidalla, kun oltiin kohdalla, niin silloin Emil ilmeisesti tajusi, että NE on taas täällä...180 astetta ympäri ja puhalteluja =) Taisi silläkin olla ajatukset jossain muualla, kun pääsi kohdalla niin yllättämään ;) Maneesilta lähdettäessä ei ylimääräistä energiaa juurikaan enää ollut; sain avata maneesin oven ja suljettua sen, selästä! Ei sanonut oviin mitään, vaikka yleensä niitä vähän vieroksuu vaikka tulen alas selästä ja talutan =)

Sain muuten perjantaina Hööksiltä postitse sen kantapainon remmin, ja tänään oli painot jaloissa Emilillä pitkästä aikaa. Nopeaa toimintaa Hööksiltä, ihan mahtavaa asiakaspalvelua! =)

Päiväheinien jälkeen suuntasin takaisin tallille, lähdettiin Johannan kanssa kimppamaastolle, Johanna tuttuun tapaan Lerpulla mukaan =) Reilu tunnin lenkki tehtiin, aloitettiin Lempparista ja jatkettiin autiotalon pelloille missä annettiin heppojen hieman herkutella viimeisistä vihreistä ja sieltä teitä pitkin sitten takaisin tallille. Muutamat tölttipätkät ja muuten käyntiä. Emil oli yllättävän reipas ja jaksoi hienosti koko lenkin, pieni palauttava liikunta aamupäivän päälle =) Valitettavan aikaisin tulee hämärä ja pimeä, kiitos talviaikaan siirtymisen =( Jos iltapäivällä lähtee lenkille, on pakko laitella jo heijastimia ettei hämärä yllätä. Me kerettiin onneksi juuri sopivasti ennen pimeää tallille takaisin. Hepoille loimet päälle ja ratsastajille kupit lämmintä juotavaa =) Sadekin alkoi sopivasti vasta, kun oltiin tallilla...maastossa ei tullut kuin muutama pisara. Ihana ratsastelupäivä takana <3

Maastoilua, varusteostoksia ja verenluovutusta

Maneesin sijaan lähdettiinkin aamutallin jälkeen maastoilemaan, Johanna ehtikin vielä tänään lenkille mukaan =) Ihanat 1,5 tuntia vietettiin taas luonnon keskellä ja vettäkään ei tullut pisaraakaan =) Johannan tamman, Karlan vuokraaja Hanna tuli myös samoihin aikoihin tallille, ja lähdimmekin kolmen ratsukon voimin Lemmenlaaksoon. Hanna vaihtoi jossain vaiheessa reittiä ja me Empun kanssa jatkettiin Johannan&Lerpun kanssa vielä maastoilua. Käytiin syöttelemässä heppoja läheisen autiotalon pelloilla ja teillä vielä ravia, tölttiä ja vähän laukkaa, i-ha-naa tai oikeestaan ha-naa! ;) Lempparin kautta takaisin tallille.
Lähdin tallilta ja extemporee suunnistin sitten ostoksille, ja mukaan tarttui muutama tarpeellinen juttu...

Eli uusia hankintoja olivat kauan harkinnassa ollut enkkuviltti ( :) ), heijastinriimu, otsalamppu sekä loimipitimet. Tuon enkkuviltin aion ottaa käyttöön maneesimatkoille, saan sen näppärästi heitettyä Eemelille selkään sinne mennessä ja takaisin tullessa, ja pysyy pouni lämpimänä =) Ja noilla loimipitimillä saan viltin näppärästi kaulalta kiinni. Olen ennen käyttänyt fleeceloimea maneesireissuilla, mutta siinä joudun aina solmimaan mahavöitä jne. ennen selkään menoa, eli viltti tulee olemaan varmasti käytännöllisempi =) Otsalamppu valaiskoot meidän pimeitä reittejä, joita tulee taas syksyn ja talven aikana riittämään =( Heijastinriimu on samaa sarjaa, mistä mulla on jo olemassa samanvärinen ratsastusloimi, nyt ainakin näkyy! =) Heijastimia ei voi olla kyllä koskaan liikaa!! Jaloissa käytän Boett:n heijastimia joissa on mukava teddyvuori. Ja itsellä toki pimeällä aina heijastinliivi ja jalustimissa vielä sellaiset pikkuheijastimet =)

Mutta sitten asiaa vielä tuosta verenluovutuksesta...huomasin Viikkouutisissa pari viikkoa sitten ilmoituksen verenluovutuspaikoista ja -ajoista. Keravan kirjastolla oli verenluovutus tänään klo:12-18 ja sinnehän minä sitten marssin...Tämä oli ensimmäinen kertani ja oikein mukava kokemus jäi, menen kyllä taatusti uudelleen, kun sallittu aika ylittyy uudelleenluovuttamiseen. Lisäksi saan nyt tietää oman veriryhmäni, ei ole meinaan aavistustakaan mikä se on =) Hemoglobiinini oli 136 mistä olin hyvin positiivisesti yllättynyt, se on yleensä ollut siellä 110-120 paikkeilla. Mutta siis itse luovutukseen..täytin ensin esitietolomakkeen ja sitten menin mittauttamaan sen hemoglobiinin ja sitten vain odottelemaan omaa vuoroa. Paljon oli ihmisiä paikalla, hyvä niin! Paikka vapautui ja sinne sitten sängylle pötköttämään. Aikaa pussin täyttymiseen (460ml) meni 5min12s eli ei ollenkaan paha =) En kärsi veri- tai piikkikammosta joten luovutus meni kivasti. Jouduin makaamaan luovutuksen jälkeen 10 min vielä paikallani ennen kuin pääsin puoli-istuvaan asentoon ja vasta sitten pois, on kuulemma normi käytäntö kaikkien ensiluovuttajien kanssa.

Oletko muuten itse luovuttanut verta milloin viimeksi, olisiko jo taas aika mennä? =) Varoituksen sana heikkohermoisille, alla muutama kuva luovutuksesta!

Lisätietoja luovuttamisesta osoitteesta www.veripalvelu.fi

 Tässä kohtaa jo hieman jännitti, kun odotin omaa vuoroa esitiedot täytettyinä =)

 Päivän hyvä teko! =)

Tällaisen kassin saavat myös kaikki ensiluovuttajat, toivottavasti pystyn teollani pelastamaan jonkun hengen!

Ratsastuksen jälkeinen euforia

Ai että, reilu viikon tauon jälkeen ratsastaminen tuntui enemmän kuin hyvältä!! Lähdettiin Emilin kanssa Johannan ja Lerpun mukaan maastoon päiväheinien jälkeen. Aloitettiin Lempparista ja jatkettiin sieltä hiekkateitä pitkin. Palattiin takaisin Lemppariin ja sieltä sitten takaisin tallille. Käynnin lisäksi tölttiä, ravia ja laukkaa eli aika reipas lenkki tehtiin. Lempparissa lisäksi muutamat hiekkakuoppakiipeilyt. Emilille loma on tehnyt vain pelkkää hyvää; vauhtia löytyi ja alkulenkistä sai jopa rauhoitella eikä tullut mieleenkään ottaa reippaampia juoksupätkiä, rauhottui kuitenkin kivasti lenkin aikana, mutta oli siltä mukavan viljakas.
Maastoilun jälkeen ratsastin vielä jonkin aikaa kentällä missä tein pääty-ympyrällä käynnissä töitä ja jatkettiinkin tutuilla kokoamisharjoituksilla. Reilu viikon loman jäljiltä oli yllättävän pehmeä ja hyvä ratsastaa, aivan mahtavaa!! <3 Allekirjoittanut toivookin  pysyvänsä nyt terveenä ja lähteekin lämmittämään vehnätyynyä, jotta juminiska saa lämpöä ja lihaksen rentoutuisivat lisää. Huomenna taidan suunnistaa Empun kanssa maneesille "pitkästä" aikaa aamutallin jälkeen, siellä se malttaa keskittyä työskentelyyn paljon paremmin kuin kentällä.

Pakko muuten antaa tässä samalla hyvää palautetta Hööksistä. Laitoin asiakaspalveluun viestiä viikko sitten, kun sieltä ostamastani G-bootseista katkesi remmi kesken treenin, remmi ei ollut kulunutkaan mutta katkesi siististi vain poikki. Kysyin Hööksiltä saisiko heiltä remmejä bootseihin, kun ei ole mainittu valikoimassa. Sain oikein ystävällisen vastauksen missä pahoittelivat tuotteen rikkoutumista ja toimittavat nyt minulle postitse uuden remmin ja ilmoittivat samalla, että jatkossa remmejä voi myös tilata suoraan Hööksiltä. Kohta saadaan siis painot takaisin käyttöön =) Painoista lisää tietoa G-bootsien kotisivuilta

Ratsastus- ja tapahtumakuulumisia kuluneelta viikolta

Tovi on vierähtänyt, kun olen viimeksi kirjoittanut. Sain kouluviikon tentteineen hienosti päätökseen, sitten pitkän työrupeaman ja muuten olenkin ollut hieman kipeänä pisteenä iin päälle, flunssaa, migreeniä ja maanantaina totaalijumiin menneet niskani. Mutta seuraavaksi siis kuulumisia kuluneelta reilulta viikolta =)

Katsoin, että edellinen kirjoitukseni on ollut torstaina 10.10. Perjantaina 11.10 Emil sai vapaapäivän, olin kouluviikon jäljiltä aikalailla puhki =) Lauantai ja sunnuntai maastoiltiin Johannan ja Lerpun kanssa, lauantaina 11 km:n lenkki ja sunnuntaina kevyempi maasto pääasiassa Lempparissa =) Kävimme myös silloin viikonloppuna tekemässä Pornaisiin Johannan tilalle hevoslaitumet pellolle valmiiksi, suunnitelmissa pidempi ratsastus Haarajoelta Rauhalaan (tilan nimi). Ilma oli mitä ihanin, kaunis ilta-aurinko ja ei tuulenvirettäkään ilmassa, ja mikä hiljaisuus! <3 Alla pari kuvaa siltä sunnuntai-illalta eli 13.10..

Ja niin suunnitelmasta tuli totta, maanantaina 14.10 Empun kanssa startattiin tallin pihasta Johannan ja Lerpun kanssa =) Johannan mies Niko toimi huoltojoukkona ja vei Rauhalaan edeltä meille kahvit, eväät, heppojen tavaroita jne. =) Kilometrejä kertyi kaiken kaikkiaan ratsain reilu neljässä tunnissa 23 ja mittaa koko retkelle 8,5 tuntia =) Hepat tallustivat tyynen rauhallisesti uusia reittejä, ylittivät isot tiet näätisti ja muutenkin käyttäytyivät oikein mallikkaasti. On tuo Emil vaan huvittava, postilaatikot tien varsilla ovat todella pelottavia, mutta kaksi betoniautoa nostureineen tien viereisellä tontilla ei tunnu missään... =D Rauhalassa hepat saivat laiduntaa ja myös me ratsastajat nautiskeltiin...viltillä auringossa sidukat, nuotiopaikalla eväät kahveineen ja kaikki tämä lämpimässä auringonpaisteessa, joka olikin syksyn viimeinen lämmin ja aurinkoinen päivä! Kerettiin illalla juuri sopivasti takaisin tallille ennen pimeän tuloa. Ai että oli ihanaa, kiitos Johanna jälleen mahtipäivästä ja ihanasta seurasta!! Alla kuvia retken varrelta sieltä täältä.

Tässä retkeläiset valmiina lähtöön ;)

Rauhalaan saavuttu ja nuotiossa tulet

Hepoilla kaikki hyvin ja vihreä maittaa, olivat kuin kotonaan =)

Kahvit eväineen nuotiolla oli piste ii:n päälle =)

Kotimatkalla

Maanantaista lähtien on Emil saanut ansaitusti lomailla, ja tänään loma loppuu. Reilu viikonhan poju on saanut nyt vain nautiskella olostaan joutilaana =) Niskat jo paremmassa kunnossa joten selkään vain ja ratsaille, tarkoitus olisi suunnata tallille päiväheinien jälkeen ja lähteä maastoilemaan Johannan ja Lerpun kanssa =)

tässä muuten vielä kuva viime vklopulta, niin jäi ensilumi maahan, mutta nyt sulaneet +11 asteisen ilman myötä, onneksi! =)

Tiistaina 15.10 vietettiinkin sitten Johannan ja Johannan tyttären (ja mun rakkaan kummitytön) Lyydian kanssa mukava ilta, aloitettiin syömällä ulkona pitkän kaavan mukaan ravintola Huilissa Järvenpäässä, mistä siirryttiin sitten Hartwall-areenalle katsomaan Monty Robertsia. Synttärikolmikko liikkeellä ;)

 

Näin nyt ensimmäistä kertaa Montyn livenä ja voihan "houli-mouli" kuinka tykkäsin. Selitti kaikki asiat hyvin selkeästi ja kertoi hyvin mitä havaitsee kustakin hevosesta. Oli mahtava synttärilahja!! Kolme tuntia kului todella nopeasti, ja siihen mahtui monenmoista hevosta. Asiaa tuli paljon, nyt pitäisi vain yrittää muistaa kaikki. 

Laitan tähän loppuun vielä kuvaamani videon, jonka kuvasin kesken esitystä, tippa tuli linssiin...Kyseessä hevonen joka pelkäsi kuollakseen muovipusseja...videossa Monty jo loppusuoralla hevosen kanssa.

Video löytyy myös suoraan YouTube:sta täältä

Uusilla kengillä jälleen kylillä =)

Kyllä vie koulu taas aikaa, onneksi tämän viikon jälkeen on lähiopiskeluviikko seuraavan kerran vasta viikolla 5! Emil sai eilen viettää vapaapäivän, kun itse olin koulussa ja töissä. Tänään oli kengitys ja Emil sai uudet popot allensa, vanhat olivatkin jo ihan kuluneet, takakengät taas melkein puhki ;) Ihana oli mennä jälleen kunnon pidolla, alkoivat olla vanhat jo aika liukkaat. Kannoille tehtiin nyt myös jo hokkireiät valmiiksi, jos kelit muuttuvat, niin saadaan ruuvailtua hokit jo kannoille...toivottavasti ei vielä tarvitsisi pitkään aikaan...Tässä muuten kuva Emilin takakengistä pari kengitystä sitten, meidän seppä taivutti kengät nätisti ihan omilla käsillään, olivat "hieman" kuluneet käytössä! =)

Tänään lähdettiin Johannan ja Lerpun kanssa iltalenksulle, sama lenkki kuin tiistaina eli Haarajoen läpi ratsastus ja takaisin tallille =) Suojatien valkoiset viivat ovat Emilille yhä täysi mysteeri, niitä piti tänäänkin ihmetellä ;) Tien reunasta olisi maistunut kasvi jos toinenkin, Lerppu on opettanut mukavan maastoilun salat ;) Pysähdyttiin kerran syöttelemään, alkaa olla viimeisiä tuorelounaita mitä kohta saavat pitkään pitkään aikaan. Otettiin pari lyhyttä hölkkäpätkää, muuten käynnissä. Pimeydestä huolimatta oli oikein ihana ilma, lämmin ja ei tuullutkaan lainkaan =) Ja pisteenä i:n päälle, tallilla kupposet lämmintä...kahvin sijasta glögiä! =) Onneksi kohta on viikonloppu ja aikaa ratsasteluille on taas hieman enemmän! =)

Vitamiineista

Ajattelin kirjoittaa asioita ylös eri vitamiineista, sillä tämä tuli nyt ihan ajankohtaiseksi asiaksi oman hevoseni ruokinnassa, ja onpahan sitten täällä ylhäällä, jos joskus tarvitsee jotain muistella =) Aloitin siis syöttämään Emilille Racingin BE-Vimin -vitaminiiliuosta, koska Emil tekee talvikarvaa hyvää vauhtia ja on valmennuksessa ja sitä kautta fyysisemmässä rasituksessa. Haluan taata, että hevoseni saa varmasti kaikki tarvitsemansa vitamiinit. Liuosta käytetään valmennettaville ja kilpaileville hevosille tukemaan lihasten ja hermoston toimintaa.Vitamiiniliuos tukee lihasten energia-aineenvaihduntaa. Voimakas fyysinen rasitus sekä stressitilanteet lisäävät B-ryhmän vitamiinien tarvetta. E-vitamiinilla on keskeinen tehtävä lihasten happiaineenvaihdunnassa. BE-Vimin auttaa hevosta ja sen lihaksistoa palautumaan rasituksesta.

BE-Vimin keskeiset ravintoaineet:
E-vitamiini 30000 mg/kg
B1-vitamiini 12000 mg/kg
B2-vitamiini 4000 mg/kg
B6-vitamiini 4000 mg/kg
B12-vitamiini 20 mg/kg
Biotiini 50 mg/ml

Löysin MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) sivuilta hevosten vitamiinisuositukset ja lisään tuohon alle sivuilta löytyneen taulukon:

Hevosten A-, D-, ja E-vitamiinien ruokintasuositukset (elopaino 500 kg)

Joutilas/kevyt työ Kova valmennus/raskas työ1) Tiine ja imettävä tamma Vieroitettu varsa 7-12 kk A-vitamiini,  k.y./pv 30000-40000 40000-60000 40000-75000 45000-60000 D-vitamiini,  k.y./pv 3000-4000 3000-5000 6000-9000 4000-6000 E-vitamiini, mg/pv 400-450 1500-2500 700-1000 400-500

1) Raskas työ = runsasta hikoilua aiheuttava työ tai harjoitus, nopeus- ja voimaharjoittelu, säännöllinen ja tiheään kilpaileminen; ravihevoset sekä kenttä- ja esteratsastushevoset kilpailukaudella; päivittäinen liikunta 6-10 h/vk; koko harjoituksen tai työsuorituksen syke keskimäärin 110-150 lyöntiä/min

Ja sitten jos niihin vitamiineihin ja niiden kuvauksiin, alla teksti vitamiineista Racingin sivuilta:

"Vitamiinit ovat välttämättömiä hevosen normaaleille elintoiminnoille, kasvulle ja ravintoaineiden hyväksikäytölle. Vitamiinit imeytyvät pääosin ohutsuolesta. Myös paksusuolesta imeytyy pieneliöiden tuottamia vitamiineja.

Vitamiinit jaetaan rasvaliukoisiin (A, D, E ja K) ja vesiliukoisiin (B-ryhmä ja C) vitamiineihin. Hevonen pystyy varastoimaan rasvaliukoisia vitamiineja 2–3 kuukauden tarpeeseen. Vesiliukoisia vitamiineja se ei pysty varastoimaan, vaikka niiden tarve on päivittäistä.

Vitamiinien tarve kasvaa rasitustiloissa, nopean kasvun ja tiineyden aikana sekä ruokinnan tai ympäristön muuttuessa. Myös runsas valmentaminen ja kilpailu lisäävät vitamiinien tarvetta. Kannattaa myös muistaa, että rehujen vitamiinit tuhoutuvat helposti korjuun ja varastoinnin yhteydessä.

Vitamiinien tehtävät ja puutosoireet

A-vitamiinin tehtävät

• näkökyky, silmän toiminta
• ihon, kavioiden, karvapeitteen kunto
• suojaa limakalvoja
Puutosoireet
• ihon ja karvapeitteen huono kunto
• hengitystiesairauksiin altistuminen lisääntyy
Erityistä
• turvaa kasvuikäisillä luuston kehityksen
• A-vitamiinilisä on vuodenvaihteen jälkeen tarpeellinen
kaikille hevosille, valmennettaville hevosille koko vuoden

D-vitamiinin tehtävät

• säätelee kalsiumin imeytymistä ja pidättymistä luustoon
• vaikuttaa luuston kehitykseen
Puutosoireet
• luuston pehmeneminen
• nivelturvotus, selkäkivut
Erityistä
• tuoreet kasvit ja kuiva heinä sisältävät vain
vähän D-vitamiinia
• auringonvalolla on tärkeä yhteys D-vitamiinin syntymiseen
• Suomen pimeä talvi, runsas loimitus ja maneesiliikunta
lisäävät D-vitamiinin täydennystarvetta

E-vitamiinin tehtävät

• suojaa elimistöä hapettumiselta
• vaikuttaa edullisesti lihaskudokseen ja energiantuotantoon
• lisää vastustuskykyä
Puutosoireet
• lihasvaurioille altistuminen
• suorituskyky heikkenee
Erityistä
• heinä-kaura–ruokinta ei riitä turvaamaan valmennuksessa
olevan hevosen E-vitamiinin saantia
• rasvan (kasviöljyn) käyttö ruokinnassa lisää tarvetta
n. 200 mg/1 dl öljyä

K-vitamiinin tehtävät

• mukana veren hyytymisprosessissa
Erityistä
• pitkän antibioottikuurin jälkeen hevonen voi tarvita
K-vitamiinilisän

B-ryhmän vitamiinien tehtävät

• mukana energiantuotannossa ja ruoansulatuksessa
• mukana hermoston, lihaksiston ja sydämen toiminnoissa
Puutosoireet
• ihon ja karvapeitteen huono kunto
• limakalvojen kuivuminen ja haluttomuus
Erityistä
• B-vitamiinilisä voi olla tarpeen kilpahevoselle ja erityisesti
ruuansulatuskanavan ongelmien yhteydessä

C-vitamiinin tehtävät

• muiden vitamiinien toiminnan säätely
• raudan imeytyminen
• sidekudosten muodostuminen
Erityistä
• tavallisesti hevosen oma tuotanto riittää
• kova stressi ja rasitus voivat heikentää tuotantoa
• synergiaedut E-vitamiinin kanssa

Lisäksi löysin myös Horse&Riderin sivuilta hyvän kirjoituksen eri vitamiineista ja lisään senkin vielä tähän alapuolelle...

"Vitamiinit jaotellaan rasvaliukoisiin A-, D-, E- ja K-vitamiineihin sekä vesiliukoisiin B- ja C- vitamiineihin. Vitamiinien tarve ilmoitetaan yleensä milligrammoina. Vesiliukoisten vitamiinien kohdalla ei helposti synny yliannostusta, mutta rasvaliukoisten vitamiinien annostelun kanssa kannattaa olla tarkkana! 

A-vitamiini Lisää vastustuskykyä, on välttämätön limakalvoille ja sitä tarvitaan myös ihon ja kavioiden hyvinvointiin, luiden kasvuun, ruoansulatusnesteiden eritykseen sekä lihasten toimintaan. A-vitamiinia saadaan tuoreesta ruohosta, apilasta, säilörehusta (analyysi?!), porkkanasta, kalanmaksaöljystä, sekä heinästä pieninä määrinä. Puutosoireita ilmenee useimmiten kevättalvella. Yliannostus johtaa hypervitaminoosiin, oireina luukalvon paisuminen, hauras luusto, karvanlähtö, ihon kuivuminen ja ruokahaluttomuus. Myrkytysraja 200 000 – 250 000 ky. Varsojen ja nuorten hevosten tarve 20 000-30 000 ky /päivä ja täysi-ikäisten 30 000 – 60 000 ky / pvä. Erityistä tarvetta myös huonokuntoisilla, allergisilla, sekä kilpahevosilla. 

D-vitamiini 
D-vitamiinin tehtävänä on kalsiumin ja fosforin imeyttäminen, kilpirauhasen toiminta, lihasten toiminta sekä veren hyytyminen. Puutos aiheuttaa luustosairauksia. Lähteinä auringon valo, auringossa kuivattu heinä, kalanmaksaöljy sekä kaupalliset valmisteet. Yliannosteltuna myrkyllinen. Ruokinnassa huomioitava A- ja D-vitamiinin suhde; A-vitamiinia tulee olla n.10 kertaa enemmän. 

E-vitamiini 
E-vitamiinia tarvitaan anaerobiseen energiantuotantoon, A-vitamiinin imeytymiseen, hormonituotantoon, vastustuskykyyn, lisääntymiseen sekä rasvahappojen kuljetukseen. Lähteitä ovat laidunruoho, viherjauho, vilja, heinä, kaupalliset valmisteet. Erityisen hyvä lähde on vehnänalkiot. Puutosoireina vastustuskyvyn heikkeneminen, hormonihäiriöt, sekä lihaksiston toiminnan häiriöt. Raskas työ nostaa E-vitamiinin tarpeen jopa 2000 milligrammaan / päivä. Tämän vuoksi erityisen tärkeä kilpahevosille. E-vitamiinista ei yleensä synny helposti yliannostusoireita.

K-vitamiini Lähteitä kaikki vihreät kasvit. Tehtävänä edistää veren hyytymistä. Puutosoireita yleensä ainoastaan pitkän antibioottikuurin jälkeen rai kroonisen ripulin yhteydessä sekä vaikean varsomisen seurauksena. 

B1-vitamiini 
Käyttö hiilihydraattien hyväksikäyttöön sekä hermoston toimintaan. Puutosoireita lihaksiston ja hermoston toimintahäiriöt. Lähteitä ovat kaura, vehnälese, heinä ja kaupalliset valmisteet. 

B2-vitamiini 
Tehtävinä energiantuotanto ja ihon toiminta. Puutosoireita muutoksen suun ja silmien limakalvoilla, valonarkuus, kasvuhäiriöt ja lihasten toimintahäiriöt. Lähteinä ruoho, heinä, vehnälese, kaura (tosin hyvin vähän) ja kaupalliset valmisteet. Kovassa valmennuksessa olevan tarve jopa 70 mg / pvä. 

B3-vitamiini
Niasiini, jota yleisesti kutsutaan B3-vitamiiniksi, on sekin välttämätön hiilihydraattien ja valkuaisaineiden aineenvaihdunnoille. Lisäksi sitä tarvitaan verenkierron ja hermoston toimintaan. Tryptofaani-niminen aminohappo ( jota käytetään hermoston rauhoittamiseen ) voi muuttua elimistössä niasiiniksi, mikäli B1-, B2- ja B6-vitamiineja on samanaikaisesti riittävästi paikalla. Tyypillisin puutosoire on ns. pellagratauti, johon liittyy vaikea ihotulehdus, ripuli ja erilaiset kouristukset. Lievempiä oireita ovat hermostohäiriöt, lihasjäykkyys, anemia ja huonosti paranevat haavat. 

B-6 vitamiini
Edistää ravinnon imeytymistä sekä valkuais-ja rasva-aineenvaihduntaa. Sitä tarvitaan myös nestetasapainon säätelyyn, hermoston hyvinvointiin, ihon terveenä pysymiseen, vasta-aineiden muodostumiseen sekä glykogeenin vapauttamiseen ( energiaa kilpasuorituksessa ). Vitamiinia tarvitaan myös niasiinin ja foolihapon muodostuksessa ja se ehkäisee lähinnä näiden välityksellä anemian syntyä. Puutosoireita ovat hermostohäiriöt. lihasjäykkyys, anemia sekä erilaiset ihoreaktiot. Myös turvotukset saattavat olla ko vitamiinin puutetta. Hyviä lähteitä ovat vehnälese, oluthiiva, kokokaura ja pellavansiemenet. 

B-12 vitamiini 
On välttämätön punaisten verisolujen valmistukselle ja uusiutumiselle. Sitä tarvitaan myös hermokudoksen toimintaan sekä valkuaisaineenvaihduntaan. Puutosoireita ovat anemia, kasvun hidastuminen, yleiskunnon lasku sekä hermostohäiriöt. Selvä yliannostus saattaa rauhoittaa hevosta. 

Foolihappo 
Myös foolihappo on välttämätön punasolujen muodostumiselle sekä energian tuotannolle ja sen toiminta onkin läheisesti liittynyt B12-vitamiinin toimintoihin. Se edistää myös valkuaisaineenvaihduntaa ja on välttämätön kudosten kasvulle ja uusiutumiselle. Foolihapon puuten aiheuttaa ennen kaikkea anemiaa (tosin osa lääkäreistä viisveisaa koko haposta..), mutta myös häiriöitä valkosolujen muodostumisessa ja näin tautien vastustuskyvyn heikkenemistä. Puute voi aiheuttaa häiriöitä myös kalkin imeytymisessä. Foolihappoa esiintyy melkein kaikissa rehuissa, mutta erityisen hyviä lähteitä ovat oluthiiva, ruoho, vehnälese ja soija. Koliini On välttämätön rasva-aineenvaihdunnalle ja myös rasvaliukoisten vitamiinien hyväksikäytölle. Lisäksi se on suoja-aine maksan toiminnalle. 

Biotiini 
Ei oikeastaan kuulu B-ryhmän vitamiineihin ja niipä sitä kutsutaankin usein H-vitamiiniksi. Se osallistuu elimistössä hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen toimintaan. Lisäksi sitä tarvitaan hermoston, ihon ja ennen kaikkea kavioiden hyvinvointiin. Biotiinin imeytymistä edistää metioniini-niminen aminohappo. 

B15-vitamiini eli kalsiumpangamaatti on yhä aika tuntematon hevosten ruokinnassa. Se esiintyy kirjallisuudessa satunnaisesti ja sen väitetään edistävän hapen aineenvaihduntaa ja parantavan elimistön hapenottokykyä. Tarvelukuja ei tiedetä. Betaiini eli trimetyliglysiini on toinen uudehko tuttavuus hevosten ruokinnassa. Se on rakenteeltaan koliinia lähellä oleva aine ja koliini pystyykin muuttumaan betaiiniksi. Puute aiheuttaa häiriöitä energia-aineenvaihdunnassa ja maitohapon kertymistä lihaksiin. 

C-vitamiini eli askorbiinihappo C-vitamiini on vesiliukoinen. Normaalioloissa sitä muodostuu hevosen paksusuolessa riittävästi. Usein hevoset kuuritetaan sairauden jälkeen tai ennaltaekäisyksi. Lieviä C-vitamiinin puutosoireita ovat ruokahaluttomuus, anemia, huono karva, huono yleiskunto sekä heikentynyt vastustuskyky. "

Että sellainen tietopläjäys tälle päivälle =) ja nyt jos jatkaisi sitten taas lähihoitajan opintojeni kokeisiin lukemista =) 

Haarajoen kyläreissu iltaratsastuksella =)

Eilen maanantaina Emil sai viettää vapaapäivän, itsellä päivä meni koulun ja töiden merkeissä =) Tänään ratsastin Emilin illalla alkuun pikaisesti kentällä Johannan laittaessa Lerppua valmiiksi. Tein käynnissä kokoamisharjoituksia ja muutaman siirtymisen raviin, ensimmäinen siirtyminen meni aivan nappiin...taitaa poju alkaa ymmärtää mistä harjoituksissa on oikein kyse ;)

Heijastimet päälle sekä hevosille, että ratsastajille ja sitten lähdettiin Johannan ja Lerpun kanssa rauhalliselle iltamaastolle. Vettä tihkui ja oli ihan pimeää, mutta lämmin kuitenkin, +13 =) Päätettiin ratsastaa mahdollisimman valaistua reittiä pitkin, ja valittiinkin tuttu reitti, joka kiertää Haarajoen "keskustan". Lenkille mittaa tuli vajaa tunti. Ja voi miten ihanasti meidän pollet taas meni: suojateitä, teiden ylityksiä, alikulkuja ja siltaa pitkin autotien yllä!! <3 Emil oli alkulenkistä hieman jännittynyt, kaikkea piti hieman kyttäillä, mutta enpä muista milloin olisin viimeksi ratsastanut sen kanssa pimeällä maastossa. Rentoutui hyvin kuitenkin matkan varrella. Ehdottomasti kyttäämisen arvoiset kohdat olivat Eemelillä jalkakäytävän kynnyskivetys sekä suojateiden valkoiset viivat =) Mutta Lerpun perässä askellettiin nämäkin kohdat hienosti. Koiranulkoiluttajia näytti hieman hymyilyttävän, ei taida kylillä ihan joka ilta hevosia liikkua =D Ihanan rentouttava iltalenkki ja hepatkaan eivät hionneet, ovat yöt vielä ulkona, kun kelit sen vielä onneksi sallivat =)

2,5 tunnin aamumaasto ihanassa seurassa

Aamulla startattiin heinien jälkeen tallin pihasta, ja tällä kertaa meitä lähti reissuun kolme ratsukkoa. Johannan ja Lerpun lisäksi Johannan tytär (ja minun rakas kummityttö) Lyydia lähti iloksemme mukaan Blesi-ruunan kanssa! =) Auringon paisteesta saatiin jälleen taas nautiskella ja hepat olivat kaikki letkeän rentoja, oli aivan mielettömän ihanat kaksi ja puoli tuntia! <3 Uusia reittejä jälleen tutkimassa ja reitille osui niin hiekkateitä kuin ihania metsäpolkujakin. On nuo islanninhevoset vaan niin ihania...täysin uudet reitit, paikoittain epätasainen ja välillä kivikkoinenkin maasto ja kaikki mennä käveli rauhassa jonossa. Matka eteni kivasti ja hepat valitsivat itse parhaimmat kohdat kulkea ja astua...tai noh, etenkin Blesi ja Lerppu, Eemeli ei vielä oikein tajua aina katsoa jalkoihinsa, vaan keskittyy jo seuraavaan reittiin =) Pysähdyttiin taas muutamaan otteeseen matkan varrella syöttelemään hevosia, olivat kyllä jokaisen ruohonkorren matkalla ansainneetkin!

Emil oli tänään yllättävän reipas ja selvästi nautti menosta. Nyt siinä oli sitä viljaa =) Oletin eilisen rankemman treenailun jälkeen, että olisi ollut väsyneempi, mutta oikein hyvä näin =) Muutamia töltti/ravi/laukkapätkiä lukuunottamatta kuljimme tänään käynnissä ja mukavasti tuli pikku hiki kaikille hepoille. Joutuvat kyllä tekemään töitä, kun askeltavat tarkasti, niin ylä- kuin alamäissäkin. Ai että, ihana ratsastelupainotteinen viikonloppu jälleen takana! Tällaiset hetket jos mitkä lataavat akkua täyteen arkista aherrusta varten, tuleva viikko menee koulunpenkillä jälleen istuen, kun tämän vuoden viimeinen lähiopiskeluviikko koittaa huomisaamusta alkaen.

(C) Johanna Jämsä

Loppuun vielä Johannan ottama kuva tämänpäiväiseltä lenkiltä <3 Minä ja Emil edellä, Lyydia Blesin kanssa keskellä ja perästä huolehtimassa Johanna Lerpun kanssa, ihanat nuo Lerpun korvat kuvan alalaidassa! <3

Aamupäivätreenit maneesilla

Emil sai eilen ansaitun vapaapäivän, kun itse keskityin koulutehtävän tekemiseen. Sainkin sen valmiiksi ja tänään pystyin aamutallin jälkeen ratsastelemaan hyvällä fiiliksellä! =) Suunnattiin maneesille, tänään oli treenipäivä tiedossa. Maneesi on kyllä juuri sopivan matkan päässä meidän tallilta, kävellään sinne 10-15 min eli hevonen saa juuri sopivat alku- ja loppuverryttelyt ennen ja jälkeen treenin =) Maneesilla ei taaskaan ollut ketään eli ihan rauhassa saatiin työskennellä. Emilin keskittyminen meinaa usein herpaantua, jos muita ratsukoita on samaan aikaan kentällä/maneesissa.

Aloiteltiin käynnissä ympyrällä, ensin "hankalampaan" oikeaan kierrokseen käynnin kokoamisella. Vänkäsi ensin vastaan, mutta parani nopeasti, pehmeni niskasta ja rupesi taipumaan, hieman paremmin kuin viime kerralla. Yrittää kyllä edelleen taivuttaa vain pelkkää niskaa, oikean lavan kanssa sai myös taas olla hyvinkin tarkkana, että astui sillä kunnolla alle eikä punkenut vain lapa edellä. Sitten suunnan vaihdos, kaulan venytys pitkin ohjin ja käynnin kokoamista vasempaan kierrokseen.

Miten voikin olla itselle niin hankalaa pitää ulko-ohja kädessä kunnolla?! Käsi tuppaisi jatkuvasti lipsumaan suoremmaksi eteen ja ohja sen myötä myös. Emil meni hyvin kunhan itse muisti pitää ohjat käsissä ja istua satulassa kunnolla istuinluiden päällä! Kun pehmeni ja oli hyvin kuulolla, lähdin Marin oppien mukaisesti hakemaan käyntiin lisää tempoa ja siitä pikkuhiljaa seuraavaan askellajiin...helpommin sanottu kuin tehty. Tässä harjoituksessa on kyllä maltti täysin valttia! Se on niin pienestä nyt kiinni, mutta ei...aina kun on se tunne, että nyt, nyt menee ja niska pysyy pehmeänä, niin ei...nykäisee niskan suoraksi ja harjoitus alkaa alusta...Toistojen määrässä en pysynyt enää mukana, mutta sitten, jossain vaiheessa se tuli, siirtyi raviin ja pysyi koottuna, niska pehmeänä ja pyöreänä, jes!!

Se on muutama askel, mutta siitä se lähtee, ihan niin kuin keskiviikkoisessa valmennuksessakin. Nyt kun Emil vain saisi ajatuksesta kiinni, ja itse pystyisin ratsastamaan sitä vain mahdollisimman oikein. Mutta tämä on nyt se meidän tämänhetkinen kotiläksy ja kyllä se tästä, pikkuhiljaa =) Olen todella tyytyväinen siihen, että meni edes ne pari siirtymistä tänään oikein päin, oli meinaan hankalaa keskiviikkona vaikka Mari oli vieressä...ja nyt olimme ihan yksin =) Ja vasta toinen kerta kyseisille harjoituksille, en voi olla muuta kuin tyytyväinen hevoseeni!! Loppuun otettiin sama loppuverkka kuin keskiviikkonakin, kumpaankin kierrokseen pitkin ohjin reipasta ravia ja toinen pitkä sivu laukkaa. Ihanasti venyi ja selkeästi nautti, kun pääsi paineesta pois =)

Ja kyllä Emil olikin jälleen sen näköinen, että töitä on tehnytkin; hikosi kaulalta, lavoilta, vatsan alta sekä takajaloista eniten, vaikka suurin osa treenistä tehtiin käynnissä...lihakset ovat tehneet kovasti töitä. Talutin pounin takaisin tallille jotta sai mahdollisimman mukavat loppukäynnit, ja pääsi se hetkeksi nautiskelemaan vihreästäkin kotimatkan varrella =) Itselläkin oli kunnon hiki ratsastuksen jälkeen, treenipäivä molemmilla! Tarhaan päästyään kuorrutti Emil itsensä hiekalla ja jäi kuivattelemaan itseään lämpimään auringonpaisteeseen, ei tarvinnut tänään loimitellakaan. Huomenna suunnitelmissa jälleen mukava maastolenksu porukassa =)

Impulssi, tasapaino, kuuliaisuus

Asiaa hieman tuntumasta ja kokoamisesta...Tuntuma ja kokoaminen...sanat jotka ovat tällä hetkellä hyvinkin paljon läsnä omassa treenissä Emilin kanssa. Löysin mielenkiintoisen tekstin Katariinan Tallikamarissa- blogista mihin oli kirjoitettu Eversti Carden klinikasta 31.7.2013 yhteenveto. Liitän sen tähän alapuolelle, niin säilyy muistissa itsellänikin =)

"The object of Dressage is the development of the Horse into a happy Athlete through harmonious education. As a result, it makes the Horse calm, supple, loose and flexible, but also confident, attentive and keen, thus achieving perfect understanding with the Athlete.

These qualities are demonstrated by:
•The freedom and regularity of the paces.
•The harmony, lightness and ease of the movements.
•The lightness of the forehand and the engagement of the hindquarters, originating from a lively impulsion.
•The acceptance of the bit, with submissiveness/throughness (Durchlässigkeit) without any tension or resistance."

Tätä teemaa mukaillen Eversti itsekin opettaa oppilaitaan. Kantavana teemana on keveys, tarkkuus, impulssi - samalla säilyttäen rentouden. 
Eversti piti ensin luennon aiheesta "tuntuma", joka olikin koko päivän keskeisenä teemana. Eversti pohjusti sanomaansa kommentoimalla, että hyvä tuntuma on vaikeimpia asioita koko ratsastuksessa, ja hänellä itselläänkin on sen kanssa joskus vaikeuksia. Hänen mukaansa moni ratsastaja pitää hyvää tuntumaa niin vaikeana asiana, että ratkaisee ongelman mieluummin ratsastamalla hyvin kireällä ohjalla, kuin edes yrittämällä löytää hyvä tuntuma. (Toinen vaihtoehto, millä moni yrittää ratkaista ongelman, on aivan löysänä roikkuva ohja ilman tuntumaa. Hevoselle molemmat vaihtoehdot ovat epäselviä, mutta löysä ohja ei sentään tuota kipua.)

Tuntumasta hän sanoi mm seuraavaa:
"Tuntuma on suhde hevosen suun ja ratsastajan välillä. Ei muuta!!" Eversti alleviivasi. 

"Käden tarkkuus tulee olla yhtä hyvä ja treenattu, kuin ampujalla, miekkailijalla tai pianistilla."

"Tuntuma on ohjan paino. Kaikki muu on jo vetämistä". 

"Jos hevonen vastustaa, ratsastaja vastustaa takaisin vain täsmälleen samalla voimalla, ei yhtään enempää. Muuten hän jo vetää hevosta suusta!"

"Uskaltakaa liikuttaa käsiänne tarpeen mukaan, ylös, sivulle!" 

"100 gramman vastustuskin on liikaa edessä. Pyrkikää vain ohjan painoon, muu on vetämistä".

"Nuoren hevosen tärkeimpiä asioita on oppia kunnioitus ratsastajan kättä kohtaan. Kumpikaan ei saa vetää. Opeta hevoselle, minkälaisen tuntuman haluat".

"On oikeaa ja väärää keveyttä. Oikeassa keveydessä on edelleen ohjan paino, vääränlaisessa keveydessä hevonen itse pakenee tuntumaa kuolaimen taakse. Jos se tekee niin, seuraa kädellä tuntumaa pehmeästi ja herkästi, kunnes hevonen hyväksyy sen."

Entä jos hevonen ei hyväksy sopivaa tuntumaa, rentouta suutaan ja alaleukaansa, mutustele kuolainta rennon tyytyväisenä vaan vastustaa tuntumaa eri tavoin? Tätä sitten treenattiinkin kaikkien ratsukoiden kanssa enemmän tai vähemmän. Carde ei pidä ylikireistä turpahihnoista, sillä niiden kanssa hevonen ei voi rentouttaa suutaan ja siten jää muutenkin jännittyneeksi ja vastustelevaksi. "Ratsastajan ominaisuuksiin kuuluu rohkeus. Pitää uskaltaa ottaa riski siitä että hevonen voi avata suuta tai leikkiä kielellään!", hän naurahti. Carden mukaan kaikki suulla pelaaminen, vastustelu ja muu pullikointi johtuu ensisijaisesti jännityksestä: ratsastajan kädestä; siitä ettei hevonen ymmärrä mitä siltä halutaan eikä se saa palkintoa reagoidessaan oikein. Asiaa lähdettiin harjoittelemaan lähes kaikkien ratsukoiden kanssa ensin maasta käsin, jolloin hevoselle opetettiin sopiva tuntuma (löysät pois ohjista, käsi kaulaa vasten paikoillaan) ja tehtiin siirtymisiä tuntumalla niin, että hevonen pysyi pehmeällä tuntumalla ja rentoutti suutaan. Samalla Carde halusi aktiivisuuden säilyvän, ja auttoi tässä asiassa maasta raippamerkeillä ja äänellä. 

"Hevosen tulee olla rento ja rauhallinen mutta aktiivinen, jotta hyvä tuntuma on mahdollista saada ja säilyttää". 

"Kaikki kiteytyy kolmeen pääteemaan: IMPULSION; BALANCE; SUBMISSION. Impulssi, tasapaino, kuuliaisuus. Nämä kaikki liittyvät toisiinsa. Hevosta ei saa "läpi" jos jotain puuttuu. Ranskalainen ratsastus on kuin ranskalaista keittiötä. Jos joku ainesosa puuttuu, homma ei toimi. Oletteko tehneet koskaan majoneesia?", Carde hauskuutti yleisöä. 

Carde on tarkka hevosen tottelevaisuudesta, ja sanookin että hevosen pitää totella, mutta; "Hevonen ei ole mikään orja, vaan kumppani!"

Tuntuma-asiaa treenattiin paljon siirtymisissä, maasta ja selästä. "Yksi vaikeimmista asioista tuntuman kannalta ovat alaspäin siirtymiset. Ne eivät suju, jos hevonen JA ratsastaja eivät ole ns. läpi. Hevosen tulee reagoida pehmeästi ja joustavasti, kun ratsastaja sulkee nyrkit. Tätä pitää harjoitella joka päivä. Tämä ei onnistu, ellei hevonen ole rento suustaan ja joustava ja rento niskastaan."

Eversti puhui paljon siitä, miten tärkeää on saada hevonen ymmärtämään ja pysymään rentona harjoitusten läpi. 
"Kun opetetaan uutta, hevonen ei alkuun ehkä ymmärrä, ja jännittyy. Hevonen pitää saada ensin ymmärtämään mitä siltä vaaditaan, jotta rentous on mahdollista säilyttää."

"Jos haluamme että hevonen tottelee, sen pitää ymmärtää käskymme. Ja saada palkkio heti kun se tottelee". 

"Hevoset ovat hyväntahtoisia eläimiä. Jos ne eivät tee, ne eivät ymmärrä. Jos ymmärrät, että hevonen ei tee koska en osannut kertoa sille oikealla tavalla, olet oikealla tiellä". 

"Hevosen pitää olla luottavainen ja hymyilevä".

"Hevonen tekee mikä sille on helppoa".

"Jos hevonen tekee jotain väärin, se on aina meidän vika - älä rankaise, etenkään raipalla. Raippa on merkinantoväline."

"Jos taas ratsastaja ei ymmärrä, mikä on vaikeaa hevoselle, emme voi parantaa tekemistä. Muuten se on vain pakottamista".

"20 kertaa saman asian toistaminen ei parannna suorituksen tasoa. Jos harjoitus on vaikea, mieti MIKSI se on vaikea ja helpota tehtävää äläkä vaan tee samaa virhettä uudelleen ja uudelleen"

Klinikalla käsiteltiin paljon kokoamista, ja tehtiin kokoavia harjoituksia. 
Hevosen laukkaa koottiin pienentämällä ympyrää siten, että kun hevonen laukkaa kaksi viimeistä kootuinta askelta mihin se sillä hetkellä pystyy, se päästettiin välittömästi eteen-alas vapaampaan laukkaan. Kaiken kokoamisen jälkeen tulee suorittaa vastavenytys välittömästi (=eteen alas). Mitä enemmän kootaan, sitä enemmän venytetään. Kokoamisessa tulee tyytyä pieniin pätkiin, ja keskittyä siis paljon enemmän laatuun kuin määrään. "Small improvement is a big improvement. Like the atomic bomb, hän vitsaili. Kokoamista autettiin maasta ja selästä raippamerkein, josta Carde kommentoi, että raippa on jätettävä pois heti kun hevonen on ymmärtänyt asian ja sen aktiivisuusaste on riittävä. Muuten hevonen ei ala jatkossa tarjoamaan kokoamista itse. 

Kokoamisesta Carde totesi mm. seuraavia asioita: 

"Jokaisella hevosella on tietyt rakenteelliset haasteensa, joita meidän on kunnioitettava. Emme voi esimerkiksi koota hevosta näiden rajojen yli"

"Kootessa: älä hidasta, jos moottori ei toimi. Jos aktiivisuus hiipuu, olet hidastanut liikaa. Hevosen ei pidä oppia että sitä kootaan aina pää ylhäällä, hevosta pitää voida koota missä pään asennossa tahansa, myös pitkällä kaulalla edessä ja vähän alhaalla. 

Carde puhui myös sudenkuopista ja ansoista, osittain liittyen kokoamiseen. "Pahimmat ansat mitä ratsastaja voi kohdata ratsastuksensa varrella, ovat: pyytää vaihtoja ennen kuin hevonen on niihin valmis, ja koota piaffiin ennen kuin hevonen pystyy siihen, JA käyttää niihin voimakeinoja ja pakottamista. Muut ansat ovat pienempiä ansoja; ne on helpompia korjata. Jos hevonen oppii esimerkiksi piaffin jännittyneisyyden ja pakon kautta, se yhdistää liikkeen aina myöhemminkin mielentilaan, ja sitä on vaikea korjata. Myös huonosti opettettuja epäpuhtaita vaihtoja on vaikea korjata myöhemmin.

Muita poimimiani kommentteja: 
"Jos hevosella on joku tapa mistä et pidä, opeta sille jokin toinen tapa tilalle". 

"Tasapainoon ei kuulu vain takapään alle saaminen vaan myös etuosan ja lapojen nouseminen. Älkää unohtako tätä!"

"Varokaa tätä uutta ylipyöreää ratsastusta (LDR). Se mahdollistaa sen, että hevonen tiputtaa rintakehänsä ja lapansa entistä etupainoisemmaksi."

"Pienet asiat ovat isoja asioita. Harjoittele helppoja asioita usein, ja tarkasti. Keskity yhteen asiaan ja vie se loppuun asti, vaikka se olisi vain siirtyminen ravista käyntiin".

"Käytä raippaa mieluumin kuin kannusta; kannuksesta pitää aina saada jotain extraa, ja aina reaktio. Moni käyttää kannusta tahattomasti ja turruttaa hevosen."

"Ratsastajan laatuvaatimuksiin kuuluu olla rohkea, tarkka, fiksu, johdonmukainen ja kärsivällinen".

"Älä ratsasta yhtä aikaa kädellä ja jalalla. Jos hevosesi on pohkeen takana, tarkista ensimmäisenä jarrutatko sitä edestä?"

"Älä ratsasta passageravia vaan ravia. Ravi ja passage on erikseen". 

"Ratsastaja päättää kaulan pituuden ja leukakulman, sekä tahdin. Ei hevonen."

"Älkää olko niin kärsimättömiä!"

Ja lopuksi: 

"Mistä tiedetään, että ollaan oikealla tiellä? Asiat näyttävät helpolta ja harmoniselta!"