Valmennusta, kengitystä, maastoilua, kenttätyöskentelyä...

Aika vierii taas sellaista vauhtia että hohhoh...päivät ovat olleet aika pitkiä ja näyttösuunnitelman ja viimeisten koulutehtävien tekeminen ovat vieneet ne viimeisetkin vapaa-ajan rippeet. Emil on voinut hyvin ja olen pyrkinyt sitä ratsastamaan niin usein kuin vain olen jaksanut ja kerennyt. Muutaman vapaan on saanut, mutta ne ovat osuneet onneksi sadepäiville ;)

tarpeeksi kun venyttää, niin saa herkkuja toiseltakin puolelta...

Mari kävi tosiaan valmentamassa meitä silloin 29.4 eli reilu pari viikkoa sitten. Mentiin meidän kentällä. Sekä hyviä että huonoja juttuja, Emil taipuu nyt lavoistaan paremmin kuin aiemmin, mutta liikkuu nyt hieman liian matalassa muodossa. On keksinyt jälleen uuden keinon helpottaa omaa oloaan kuin varkain multa =D Lisäksi passitahtisuus ja takaosan puutteellinen käyttö oli syynissä tunnilla. Eli työsarka jatkuu, nyt huomio POWERIN tuomiseen mukaan, olen liikaa keskittynyt siihen, miten liikkuu edestä ja unohtanut takaosan lähes kokonaan. Liikkeen on tultava takaa eteen!! Energiaa on tultava nyt lisää jokaiseen askellajiin ja huomio siinä, että muoto siirtyy korkeammaksi. Etenkin töltissä yrittää mennä "virkkuukoukku-asentoon", mun on vaan aktiivisemmin reagoitava ja vastattava pohkeella heti, hevosen kuitenkaan juoksematta sitten alla. Emil on niin herkkis, heti kun aloitin ratsastamaan reippaammin pohkeella, niin lähti kaula edellä vaan paahtamaan eteen, se on kaikki tai ei mitään ;) Eli ulko-ohja hereillä koko ajan ja jarrutus sieltä tarvittaessa.

Töltin tahti paranikin nopeasti ja työskentelyyn tuli ihan eri draivi! Raviin sama juttu, enemmän eteen! Että näin, nyt vaan takaosaa aktiivisemmaksi! Mari suositteli sivuohjin juoksuttamista sekä siihen lisäyksenä ravipuomit, nyt vain puomeja hommaamaan =) Lisäksi muistutuksena, että kun nyt tehdään kentällä töitä, niin töitä max. 15-20 min kerrallaan ja sitten jotain muuta esim. maastoilua perään, ettei Emil väsy liikaa eikä vetäisi hernettä ohimoon! ;) Työskentelyn pitää kuitenkin säilyä molemmille mielekkäänä!

Mutta näitä asioita nyt sitten hinkutellaan. Kenttätyöskentelyn lisäksi olen ratsastanut Eemeliä maastossa ja maastoon olen laittanut painot etujalkoihin. Pitäisi vaan ostaa uudet ja hieman kevyemmät, nyt käytössä 200g painot. Eilen maastoillessa tölttiin tuli upea draivi, kun Keravan energia on aloittanut ojien kaivuut meidän vakkarireitillä; aidat, varoituskyltit ja kauhat ojien vierillä toivat mahtavan ryhdin, vaudin eikä rullauksesta tai passitahtisuudesta ollut tietoakaan! Voi kun se liikkuisi tuollaisella mielellä aina! =) Mutta nyt sain työkaluja siihen energian ratsastamiseen, josko tämä taas tästä =) Lisäksi saan istunnassani kiinnittää huomiota siihen, että avaan hartialinjaa enemmän, vedän olkapäät näköjään aika helposti suppuun.

Päiviin on lisäksi mahtunut niin hevosten ensiapukurssia (oli hyvä!) kuin kengitystäkin, eläinlääkärimme Lissu piti Hakkilassa hyvän luennon aiheesta. Anssi kävi laittamassa uudet popottimet viime viikon tiistaina. Emil oli jälleen kuluttanut huolella takakenkänsä, mutta ollaanpahan ainakin tehty töitä =) ja nyt on sitten taas hyvää uutta pintaa mitä kuluttaa! =)

Varsoja vielä odotellaan, mutta näyttäisi siltä ettei Friidun varsomiseen mene enää kauaa, Karla tulee hieman perässä, mikäli tisseistä on uskominen =) 

Pakko muuten tännekin laittaa tietoa uudesta satulanalusesta; AirPad™ ICE Pro

minkä meinaan ostaa meille nyt käyttöön. Löysin sen Jennin verkkokaupasta (www.glaesishop.fi) ja olen kuullut siitä vain pelkkiä hyviä käyttökokemuksia. Jennin verkkokauppasivuille pääset myös tästä

Hintaa tuotteella on 118€, ja haluan tämän ehdottomasti mustalla reunuksella =)

Tuotekuvauksessa Jennin sivuilla lukee näin: 

AirPad ™ ICE on aivan uudenlainen satulan alusta, sen ainutlaatuinen dynaaminen materiaali vähentää huomattavasti hien ja lämmön kertymistä satulan alle kovassakaan treenissä. AirPadin pinta ei kastu käytössä ja siksi sitä voidaan käyttää uudelleen ja uudelleen.

AirPad Pro mallissa on kaksinkertainen materiaalikerros lisäämään iskua vaimentavaa vaikutusta.

Sen lisäksi, että Air Padin materiaalin ainutlaatuinen kolmiulotteinen rakenne mahdollistaa erityisen hengittävyyden, on alustalla myös huomattava painetta ja iskua vaimentava vaikutus. AirPad jakaa ratsastajan painon tasaisesti hevosen selälle ja satula pysyy hyvin paikoillaan. Alusta istuu hyvin hevosen selkään ja on hevoselle miellyttävä eikä katko esimerkiksi hevosen karvoja.

AirPad on helppo pestä (normaali pesu) ja on lähes kuiva, kun otat sen pois pesukoneesta. Lisäksi AirPadilla on hienoja lisäominaisuuksia kuten pikalukot, joilla alusta voidaan kiinnittää satulaan kätevästi. AirPad on saatavilla joko mustilla tai vaalean vihreillä resoreilla.

Mahtava valmennus maneesilla

Tää on täällä nyt kyllä taas niin fiiliksissä että!! Ei haitannut 12 asteen pakkanen, Mari tuli opettamaan ja itselle ei tullut kylmä, töitä siis tehtiin! =) Tunti tehokasta työskentelyä, siihen kävelyt maneesille ja pois eli liikuntaa 1h 30min. Maneesilla aloitettiin työt käynnissä, näytin ensin mitä ollaan tehty ja pätkät sitten vielä töltissä. Ongelma edelleen oikeassa lavassa/vasemmassa takajalassa. Eli kiinnitettiin jälleen huomiota erityisesti siihen tänään, että sain Emilin TAIPUMAAN oikein. Oikeassa kierroksessa punkee siis oikea lapa edellä ja vasemmassa kierroksessa työntää takapäätä sisälle.

Työskenneltiin ympyrällä koko tunti. Aloitin oikeassa kierroksessa ja siinä siis huomio siihen, että sain Eemelin taipumaan ja asettumaan oikealle niin, että oikea lapa on rungon alla eikä sivulla. Ulko-ohjan tuki, sisäpohje edempänä satulavyön kohdalla ja sisäkäsi aavistuksen ympyrän keskikohtaa kohti. Ja rupesi toimimaan, ja eron huomasi. Kun toimi käynnissä, niin sama juttu töltissä. Kun alkoi sujua töltissäkin, alettiin tuoda tölttiin hieman energiaa lisää. Niissä kohdissa kun liikkui oikein ja oli pehmeä sisäkädelle, pyysin hieman lisää energiaa. Tämä on nyt seuraava askel mitä kohti mennään, jotta tölttiin tulisi energiaa lisää ja Emil kanavoisi energian oikein. Sen sijaan että kaahottaisi pitkänä, saisi se ennemminkin nousta ylöspäin. Pitkin ohjin käyntiä välissä ja sitten vasen kierros. Vasemmassa kierroksessa samoja juttuja, mutta nyt siis huomio takapäähän ja siihen, että astuu kunnolla alle vasemmalla takajalalla. Ensin käynnissä ja sitten töltissä.

Loppuun vielä oikeaan kierrokseen ravia ympyrällä, ja kerroin Marille siitä, että Emil pyrkii kaahottamaan ravissa. Siksi ympyrällä, jotta saataisiin taipumaan samalla tavalla myös ravissa. Ravi ei sujunutkaan niin kivasti ja Mari ratsastikin sitten ravin läpi. Meni pätkissä hyvin, ja silloin pitääkin olla "kieli keskellä suuta" eli aikaa vielä menee, että Emil oivaltaa oikean tavan liikkua ravissakin. Ratsastin loppukäynnit ympyrällä ja Mari neuvoi kuinka pystyn hyödyntämään loppukäynnitkin, eli tarkkana myös siinä, että kunnioittaa pohjetta ja taipuu.

Mutta positiivista palautetta saatiin siitä, että ollaan menty eteen päin...eli hukkaan eivät ole meidän harjoittelut maneesilla menneet!! =) Emil alkaa olemaan aika hyvin "laatikon sisällä" eli alkaa löytämään oikean paikan liikkua eikä leviä enää niin paljon joka suuntaan. Ollaan menossa siihen suuntaan, että jossain vaiheessa tässä voidaan alkaa lisäämään hieman kokoamisastetta, eli tarkoituksena saada lyhyempää ja korkeampaa muotoa. Sain myös hyvää palautetta mun istunnasta, ei ole selkä enää notkolla ja istun paremmin alas satulassa. Ei ole siis oma ajatustyö mennyt hukkaan! Vielä niissä tilanteissa, kun Emil yrittää vetää ohjista saan kiinnittää huomiota siihen, että istun vielä paremmin alas satulaan ja pidän keskivartalon kontrollissa. Mutta näillä siis jatketaan, jäi tosi kiva fiilis tämänpäiväisestä, antaa kummasti taas motivaatiota tuleviin ratsastuksiin! <3 Emil oli kyllä super!! <3 <3 <3

Emil sai tallissa loimen päällensä ja pääsi jatkamaan tarhailua. Huomenna onkin sitten Emilillä tiedossa osteopaatin hoidot, mielenkiintoista kuulla missä kunnossa mun pouni on ja jos jumeja on, niin nyt saadaan ne hoidettua.

"pakkoloma" loppui eilen kengityksen ja valmennuksen merkeissä!

On ollut hiljaista täällä blogin puolella, mutta toisaalta...eipä kyllä ole tapahtunut mitään kirjoittamisen arvoistakaan. Emil sai nyt 1,5 vk:n ns. pakkoloman kelien takia. Meillähän ei vielä ollut hokkeja, ja kun sulat kelit loppuivat ja pakkanen tuli tilalle, niin siihen jäi meidän liikkuminen. Kaikki tiet, tallipiha sekä tarhat jäässä =( En viitsinyt lähteä ottamaan turhia riskejä liukasteluiden suhteen, vaan annoin poitsulle suosiolla loman. Ennemmin tasapainoilee itse tarhassa kuin liukastuu ja venäyttää paikkoja lenkeillä.

Mutta eilen tiistaina koitti onnenpäivä, kun kengittäjä saapui! Nyt on uudet popot, hokit ja tilsakumit, tervetuloa talvi, me ollaan iskussa!! =) Iltapäivällä oli lisäksi Marin valmennus maneesilla ja se oli hieman erilainen edellisiin verrattuna. Tunsin heti kuinka jumissa ja jäykkä Emil oli, ei olisi millään tahtonut taipua ja askel oli lyhyttä. Jätettiin käyntityöskentely ympyrällä pois ja lähdettiin taivuttelemaan ja availemaan paikkoja töltissä, ensin alkuun uralla ja kiemuroilla urilla ja sitten vielä pääty-ympyröillä kumpaankin kierrokseen. Lisäksi keskityttiin nyt mun istuntaan. Sitä kun kuvittelee, että mukamas jo osaisi jotenkin ratsastaa, mutta ei...vanha tuttu ongelmani notkoselkä is back! Vedän herkästi alaselän notkolle, liu'un satulassa taaksepäin enkä istu silloin kunnolla istuinluitteni päällä. Mari otti kuvia sekä notkoselästä että myös siitä miten mun kuuluisi siellä istua ja ero oli valtava. Joudun liioittelemaan selän pyöristämisen kanssa ja pakko kyllä myöntää, että olo oli kuin Notredamen kellonsoittajalla! ;) Mutta tähän siis saan ja joudun nyt kiinnittämään erityistä huomiota, vaikuttaa kuitenkin suoraan siihen kuinka pääsen istumaan satulassa ja sitä kautta vaikuttamaan hevoseen.

Emil oli ajoittain ihan ok, myötäsi ja pehmeni - kunhan mä vain tein kaiken oikein...istunta, hevonen edestä suorana, pehmeä kyynärpää, sormet kiinni...kyllä tuotti hankaluuksia saada koko pakka kasaan kerralla, liian monta osaa =) Huomasin kyllä, että kun itse vain tein kaiken kerralla oikein, toimi Emilkin ihan eri tavalla. Eli eipä tässä voi kuin peiliin katsoa! Ympyrätyöskentelyn jälkeen otettiin vielä pätkät ravia ja laukkaa kumpaankin kierrokseen, tarkoituksena lisätä laukan tempoa pitkillä sivuilla. Laukat nousi ravista hyvin, mutta sitten korostui Eemelin virheet...vasemmassa kierroksessa kaatuu sisälle päin laukassa, oikeaan hieman parempi. 

Mari katsoi meidän menoa ja ongelma liittyy nyt vasempaan takajalkaan. Ei nosta jalkoja tarpeeksi ja on aika hidas jaloistaan. Vasempaa jalkaa siirtää helposti sivulle kuin ottaisi sille reippaammin painoa. Oikeassa kierroksessa ei pääse sitä tekemään, kun maneesin seinä on vastassa. Ei ole ep, mutta Mari kehoitti, että kutsuisin Tiina Katajan käymään ja käsittelemään Eemelin. Tiinasta mainitsinkin jossain aikaisemmassa kirjoituksessani, eli hän on hevososteopaatti ja hyvä sellainen! On käynyt aikaisemminkin hoitamassa Emilin, silloin ihan vaan tarkistusmielessä. Mutta Tiina taatusti löytää viat, mikäli sellaisia on. Mari veikkaili, että ristiselän tai si-nivelen seudulla saattaisi olla jotain mikä ilmenee nyt noin. Toisaalta, eipä ole mikään ihme että olisi jumissa, luistelut jäällä kenkien kanssa ilman hokkeja on varmasti aiheuttanut jumiutumista sinne sun tänne. Mari jää nyt lomalle ja seuraava valmennus on vuodenvaihteen jälkeen, siihen mennessä on toivottavasti jumit hieman helpottaneet tai ainakin sitten Tiina tilattu käymään mikäli ei helpota.

Mutta Eemelille on kyllä annettava täydet pisteet eilisestä käytöksestä ratsastaessa. Meillä kun oli niitä jarruongelmia ennen pakkolomaa...vaan eipä ollut pouni yhtään pörheänä, rennosti käveltiin maneesille pitkin ohjin ja takaisin tallille myös! =) Jos jäykkyyttä ei lasketa, niin eipä siitä olisi 1,5 viikon lomaa huomannut =) Ja kivasti jaksoi valmennuksen loman päälle, hikosi toki, mutta jaksoi hyvin mennä. Nyt vain jumppailua ja toivotaan, että jumit helpottavat! Love my boy! <3

Plan b tänään maneesilla, kun tajusin tärkeän asian unohtuneen!

Eilen illalla iltatallin jälkeen jäätiin Johannan kanssa iltakahville/-teelle satulahuoneeseen ja juteltiin mm. tästä rakkaasta harrastuksestamme. Keskustelu kääntyi nopeasti Eemeliin ja tähän sen tilanteeseen; miksi se käyttäytyy noin kuin käyttäytyy, mistä on tullut autojen säikkymiset, ylitsepursuavat energiat jne... Mieli oli aika maissa ja Johannallekin sanoin, että ei tulisi kyllä tällä hetkellä mieleenkään lähteä tekemään Pornaisten lenkkiä uudestaan tuon höyrypään kanssa, reilu kuukausi sitten mulla oli aivan erilainen hevonen. Vauhtia on joo, ja sitähän mä halusin, mutta rajansa nyt kuitenkin kaikella. Menosta ei tällä hetkellä nauti ratsastaja, mutta ei kyllä hevonenkaan. Aikamme asiaa pyöriteltiin ja Johanna kysyi, että mikä on muuttunut esimerkiksi nyt viimeisen kuukauden aikana? Talvikarva on tehty ja energiaa ei mene nyt lämmittämiseen niin paljon, yöt viettävät tarhan sijaan karsinoissa, liikkuu useammin viikossa kuin ennen -> kunto kasvanut entisestään...

Ja sitten se tuli...valmennukset!! Ennen valmennusten aloittamista tehtiin reippaita ja pitkiä lenkkejä Eemelin kanssa, juostiin paljon niin maneesilla kuin maastossakin. Nyt olemme alkaneet taas tehdä erilaista työtä kokoamisten ja taivuttelujen merkeissä valmennusten jälleen alettua, ja siinä samalla, kun olen uppoutunut kotiläksyihin ja Eemelin eteenpäin viemiseen, olen jättänyt meidän reippaat ratsastukset pois!! =( Meidän työskentely tapahtuu suurimmaksi osaksi tällä hetkellä ympyrällä ratsastellen ja pääosin käynnissä. Toki on myös niitä juoksupätkiä, mutta huomattavasti vähemmän kuin ennen, mutta tämäkin on täysin loogista, harva sitä uusia asioita juoksemalla tekee...

Siispä tänään suunnattiin Eemelin kanssa maneesille, ja ihan vaan juoksemaan! =) Unohdin kokoamiset ja taivuttelut, pääty-ympyrällä ratsastuksen ja oikean muodon...tänään vaan nautittiin, ja juostiin! =) Lähdettiin Johannan ja Lerpun kanssa tallilta samaa matkaa, me suunnattiin maneesille ja Johanna Lerpun kanssa maastoon. Ja ai että miten häpi hevonen mulla maneesilla olikaan, korvat tötteröllä mentiin tölttiä, ravia ja laukkaa. Aloitettiin töltillä missä temponvaihteluita, työtölttiä ja sitten lisäilyjä pitkillä sivuilla, meni tosi hyvin!! Vauhtia tuli hyvin lisää eikä lähtenyt rullailemaan. Sitten ravipätkiä ja lopuksi laukkaa. Nyt ei ollut laukoissa tietoakaan rynnimisistä, vaan nostot olivat siistejä ja laukka lähti pyörimään hvyin. Ravit oli ihan ok, vasen kierros on nyt selkeästi hankalampi kuin oikea, vähän joka askellajin kanssa, mutta siitä en tänään niin välittänyt, tarkoitus oli vain pitää kivaa ja mennä reippaasti JUOSTEN =) Laukassa oikea nousi hyvin, vasen teetti hieman enemmän töitä, välillä väärää nosti. Hieman sain jopa ajoittain äänellä "hooailla" ettei nyt liian reippaaksi meno yltynyt, kertaakaan ei tarvinnut pyytää eteen! Emil nautti, ai että se nautti menostaan vajaan tunnin mitä maneesilla oltiin! <3 Siinä sitten ratsastellessa mietin, että miten tyhmä olenkaan ollut, kun olen jättänyt tämän pois normi viikko-ojelmasta, Eemelin täytyy saada liikkua kunnolla ettei kasaa energioita päähänsä!

Oltiin tekemässä viimeisiä laukkapätkiä, kun Emil yhtäkkiä pysähtyi ja hirnui! Siis se ei hirnu juuri koskaan, mutta nyt hirnui, kovaa ja korkealta. Ja sitten soi mun puhelin, Johanna oli Lerpun kanssa maneesin ulkopuolella =) Siis se kuuli/vaistosi Lerpun ja huusi sille, todella hassua! =) Maneesitallilla on kuitenkin pihassa muut tallin hevoset, kengittäjä oli paukuttelemassa paikalla ja liikennettä muutenkin, ja se huusi Lerpulle! =) <3 Otin vielä loppuun hieman tölttiä ja tulin sitten alas selästä ja avasin maneesin oven, ja nyt Eemeli hirnui jälleen Lerpulle, kimeästi ja iloisesti! =) Johanna tuli Lerpun kanssa maneesiin hetkeksi aikaa käpsyilemään, kun minä siivosin lannat pois. Sitten kävellen samaa matkaa takaisin omalle tallille. Pysähdyttiin syöttelemään vielä hetkeksi pellolle. Emil oli korvista kavioihin saakka hiessä, mutta tyyni ja onnellisen oloinen <3 Ei hötkyilyä, ei kiirettä, vaan rennon letkeästi etenevää käyntiä. Jos se osaisi viheltää, olisi se varmasti tehnyt sitäkin kävellessään ;) Oli ihana nähdä se taas omana itsenään, hömppänä joka nauttii elämästään! Tallilla sai loimen päällensä ja pääsi tarhailemaan, sadekin alkoi sopivasti vasta silloin.

Eli ehdottomasti tätä vain lisää meidän viikko-ohjelmaan, Eemelin täytyy päästä juoksemaan enemmän. Alkaa päivät loppua viikoista kesken, pitää nyt vain löytää sopiva tasapaino ratsastuksiin, unohtamatta valmennuksissa saatuja kotiläksyjä. Mutta tässä huomattiin nyt sekin, että kannattaa se terapia tehdä joskus hevosillekin eikä vain ihmisille.. =D (Johanna on ammatiltaan erityistason psykoterapeutti...) Tunti terapiaa ja hevonen oli ihan erilainen, voin suositella kaikille! ;) Joskus vaan oikeasti kannattaa istua rauhassa alas ja miettiä, että mistä mikäkin voi johtua ja miksi se eläin käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Huojentunut olo nyt itsellä, ja rento sekä selkeästi tyytyväinen hevonen tarhassa <3

Eveliina ja Emil 6 vuotta yhdessä! Lisäksi maastoilua ja valmennus

5.11.2007 eli tasan 6 vuotta sitten palailimme Johannan kanssa näihin aikoihin Pieksämäeltä Emilin ostotarkastukselta ja olimme matkalla Johannalle allekirjoittamaan kauppakirjan Emilistä. Nimet papereihin ja kas, olin nuoren, ihanan orivarsan ikionnellinen omistaja!! <3 Sitä päivää en unohda koskaan...pikkutytöstä lähtien ollut haaveeni toteutui vihdoin ja hetkessä minusta tuli hevosen omistaja! Kertaakaan en ole ostostani katunut, vaan päinvastoin. Päivä päivältä rakastan tuota mielettömän ihanaa, touhukasta ja reipasta nuorta miestä vaan enemmän ja enemmän. Päivä päivältä hitsaannumme enemmän yhteen ja keskinäinen luottamuksemme kasvaa, päivä päivältä olen vain onnellisempi tuosta ihanasta hevosesta, joka on onnekseni saapunut rikastuttamaan elämääni! Paljon on mahtunut asioita ja tapahtumia näihin kuuteen vuoteen ja tuntuukin, että yhteinen taipaleemme on vasta aluillaan =) Ja toivottavasti onkin, toivottavasti saan nauttia rakkaan hevoseni seurasta vielä kymmeniä vuosia! <3 Kiitos Johannalle, että myi minulle ihanan varsansa ja luotti siihen, että pitäisin siitä hyvää huolta.

tänään valmennuksen jälkeen, tää on sitä tosirakkautta! =)

Mutta sitten tähän päivään. Aamulla tuli taas reippaasti vettä, mutta urheina lähdimme Johannan kanssa maastoilemaan. Annoin Emilin säästellä voimansa tämänpäiväiseen valmennukseen, ja sainkin valita itselleni maastoilukamun Johannan hevosista. Valitsin Blesin, Johannan luottopållen. Siitä onkin aikaa, kun olen viimeksi Blesilllä ratsastanut. Hurja ero kyllä Eemeliin, Blesi on pieni, reipas ja hyvin viljakas ferrari! =) Johanna lähti mukaan Lerpulla. Sade ei haitannut tippaakaan lenkin aikana, niin mukavaa oli! Aloitettiin Lempparista ja sitten jatkettiin hiekkateitä pitkin. Yksi syöttelytauko hepoille =) Töltin hurmaa ja laukan riemua, mahtavuutta!

Iltapäivällä suuntasin takaisin tallille, laitoin Emilin valmiiksi ja suuntasimme maneesille Marin valmennukseen. Maneesilla ei ollut taaskaan ketään muita eli ihan rauhassa saatiin tunti työskennellä. Ympyrällä työskentelyä koko tunti ja pääpaino tänään hevosen TAIPUMISESSA. Emil taipuu kyllä hienosti niskastaan ja kaulastaan, mutta jumittaa kyljet ja pyrkii fuskailemaan väistämällä vain takaosallaan. Hetken työskenneltyämme halusi Mari ratsastaa Emiliä hetken, että osaisi neuvoa minua paremmin sekä halusi kokeilla miltä Emil tuntui tänään. Oli ihana taas kuulla, että mulla on hieno ja herkkä hevonen! =) Ja kyllä se taas näyttikin hienolta Marin alla, uskomatonta miten se on muuttunut jo paljon ulkomuodoltaan kuitenkin kohtalaisen lyhyessä ajassa. Mari ratsasti jonkin aikaa ja sitten minä takaisin ratsaille. Harjoittelussa esille nousi tärkeitä seikkoja...ulko-ohjan tuki tärkeää, sisäpohje reilusti eteenpäin, jopa hieman liioitellusti, jotta vaikuttaa nyt tällä hetkellä oikeaan kohtaan (tämä oli hankalaa, koska asento tuntui aivan luonnottomalta! =) ), ulkopohje aavistuksen taaemmas ja kädet oikeille kohdille. Jos meinaa väistää takaosallaan, on ulkopohje vastassa ja jos meinaa kaatua sisälle, ei sisäpohje vaikuta tarpeeksi. Mielikuvaharjoituksena sisäjalan kantapää "nostaa" kylkeä ylöspäin". Tätä siis tänään, molempiin suuntiin.

Rupesikin taipumaan hyvin, ja oli ihana tunne, kun oikeasti taipui myös kyljistään eikä ollut kankea kuin rautatanko. Kun sujui hyvin käynnissä, niin aloitettiin taas siirtymiset toiseen askellajiin. Askellajilla ei ollut väliä, kunhan pysyi koottuna eikä vetänyt nenää pitkälle eteen. Tuli hyviä siirtymisiä ja yhdeltä ravipätkältä siirtyi tölttiin ja pysyi siinä koottuna! Oli mahtavan tuntuinen ja Mari sanoikin, että oli parasta tölttiä tähän mennessä mitä on Emilillä nähnyt!!! JEEEE!! =) Tuntui kuin olisi lentänyt irti maasta, korkealle ja pehmeästi, siellä se jalka nousi mun alla <3 Eli taas pieni askel eteen päin!

Mari sanoi, että Empulta voi jo vaatia hieman lisää ja kunhan saadaan pouni ensin taipumaan kunnolla, niin aloitetaan avo- ja sulkutaivutusten harjoittelu, uutta myös minulle Emilin lisäksi, mutta yhdessähän tässä opitaan jatkuvasti! =) Lisäksi Mari sanoi ettei Emil ollut tänään yhtään hapannaama ja piti hyvänä sitä, että ollaan vastapainona kenttätyöskentelylle maastoiltu, ja maastoilua pitääkin jatkaa. Lisäksi maastossa ei muotoon puututa mitenkään, vaan keskitytään enemmänkin siihen, että on mukavaa ja eteenpäinpyrkimys säilyy. Lisäksi eilinen vapaapäivä taisi tehdä vain pelkkää hyvää, ei ollut yhtään väsyneen oloinen valmennuksen jälkeen ja maneesille mentäessäkin oli aika eteen päin ratsastettava. Taidan siis jatkossakin ratsastaa sen niin, että saisi aina päivän ennen valmennusta huilailla, jotta jaksaa työskennellä sitten ilman hapannaamaa =) Sovittiin Marin kanssa, että pidetään seuraava valmennus 2-3 viikon päästä, tässä on nyt taas hetki aikaa opetella uusia juttuja ensi kertaa varten. Olen kyllä ihan täpinöissäni, mahtava fiilis taas oppia uutta ja päästä eteen päin Emilin kanssa, ja kuulla vielä kehujakin! ;)

Vapaapäivä meni päähän

Niinpä niin...annoin Emilin viettää eilen ansaitusti vapaapäivää, ja tänäänhän se sitten kostautui. Lähdettiin aamulla Johannan ja Lerpun kanssa maastoon, kun olin saanut karsinat siivotuksi aamutallilla (hepat ovat olleet vklopun yöt tallissa). Alkumatka meni ihan ok, mitä nyt Empun käynti oli reippainta ikinä ja Lerppu otti töltillä meitä kiinni ;) Aloitettiin Lempparista ja jatkettiin sieltä Vaahteratie ja Skogsterintien aina päähän saakka. Parhaiten Emilin fiilistä kuvaa oikeasti se, että vapaa meni päähän. Oli kuin höyryveturi, joka oli kuitenkin koko ajan hallittavissa ihan ok. Keskittyi vaan eteen päin menemiseen ja unohti täysin tarkkailla ympäristöä (mitä tekee aina!), sai siis sätkyt parista takaa tulevasta pyöräilijästä ja yhdestä ohi ajaneesta kuorma-autosta...hohhoijaa... Noh, tien päässä jäätiin Lempparin pikku parkkiksen reunalle syöttelemään heppoja, siinäkin oli Emil alkuun ihan raivopäänä repimässä ruohonkorsia juurineen maasta... Hetki hetkeltä kuitenkin rauhottui ja rentoutui ja loppumatkan oli taas ihana oma itsensä, reipas mutta rento. Oli ihana huomata, että pystyy nollaamaan pääkoppansa syömisellä, ja rauhottumaan sen jälkeen kokonaan. Että talvella vaan sitten vapaapäivän jälkeiselle ratsastukselle heinäpaali selkäreppuun.. ;)

Parkkikselta jatkettiin takaisin kotia kohti, poikettiin vielä peltosuoran kautta, että saatiin lenkille lisää mittaa. Nyt Emilkin tarkkaili taas normaalisti ympäristöään, ja oli ihan slungi. Töltti ei ollut tänään sitä mitään parasta ja muita askellajeja en viitsinyt edes ratsastaa, huomenna sitten taas maneesilla =) Lenkille tuli mittaa vajaa pari tuntia. Nyt oli muuten ensimmäistä kertaa kylmä ratsastaessa ja varpaat jäätyi jalustimissa, plussaa kuusi astetta, mutta sumu ja kosteus meni kyllä niin luihin ja ytimiin, todella kolea keli! Yö ja aamu olivat tosi sumuisia eikä se hellittänyt meidänkään lenkin aikana. Takaisin tallille, pojulle fleece niskaan (hikosi alkulenkistä aika hyvin) ja itse talliin lämmittelemään kahvikupposen äärelle! Sain Marilta tänään viestin ja pidetään valmennus nyt tulevana tistaina, jeee! =) Alla vielä muutama kuva tältä aamulta, kovin oli sumuista.

Seiskan aikaan aamulla matkalla tallille, kunnon Halloween-keli!

Tallillakin kaikki sumun peitossa 

Emil ja Karla päässeet myös ulos sumun keskelle

Ja tämä äärettömän suloinen tapaus omassa korissaan tallin lämmössä, tallikissa Papa =)

Huomenna taidan ilomielin ratsastella heti aamutallin teon jälkeen aamupäivällä, sikäli mikäli sääennusteita on uskominen...hieman tulee taas vettä =(

Vitamiineista

Ajattelin kirjoittaa asioita ylös eri vitamiineista, sillä tämä tuli nyt ihan ajankohtaiseksi asiaksi oman hevoseni ruokinnassa, ja onpahan sitten täällä ylhäällä, jos joskus tarvitsee jotain muistella =) Aloitin siis syöttämään Emilille Racingin BE-Vimin -vitaminiiliuosta, koska Emil tekee talvikarvaa hyvää vauhtia ja on valmennuksessa ja sitä kautta fyysisemmässä rasituksessa. Haluan taata, että hevoseni saa varmasti kaikki tarvitsemansa vitamiinit. Liuosta käytetään valmennettaville ja kilpaileville hevosille tukemaan lihasten ja hermoston toimintaa.Vitamiiniliuos tukee lihasten energia-aineenvaihduntaa. Voimakas fyysinen rasitus sekä stressitilanteet lisäävät B-ryhmän vitamiinien tarvetta. E-vitamiinilla on keskeinen tehtävä lihasten happiaineenvaihdunnassa. BE-Vimin auttaa hevosta ja sen lihaksistoa palautumaan rasituksesta.

BE-Vimin keskeiset ravintoaineet:
E-vitamiini 30000 mg/kg
B1-vitamiini 12000 mg/kg
B2-vitamiini 4000 mg/kg
B6-vitamiini 4000 mg/kg
B12-vitamiini 20 mg/kg
Biotiini 50 mg/ml

Löysin MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) sivuilta hevosten vitamiinisuositukset ja lisään tuohon alle sivuilta löytyneen taulukon:

Hevosten A-, D-, ja E-vitamiinien ruokintasuositukset (elopaino 500 kg)

Joutilas/kevyt työ Kova valmennus/raskas työ1) Tiine ja imettävä tamma Vieroitettu varsa 7-12 kk A-vitamiini,  k.y./pv 30000-40000 40000-60000 40000-75000 45000-60000 D-vitamiini,  k.y./pv 3000-4000 3000-5000 6000-9000 4000-6000 E-vitamiini, mg/pv 400-450 1500-2500 700-1000 400-500

1) Raskas työ = runsasta hikoilua aiheuttava työ tai harjoitus, nopeus- ja voimaharjoittelu, säännöllinen ja tiheään kilpaileminen; ravihevoset sekä kenttä- ja esteratsastushevoset kilpailukaudella; päivittäinen liikunta 6-10 h/vk; koko harjoituksen tai työsuorituksen syke keskimäärin 110-150 lyöntiä/min

Ja sitten jos niihin vitamiineihin ja niiden kuvauksiin, alla teksti vitamiineista Racingin sivuilta:

"Vitamiinit ovat välttämättömiä hevosen normaaleille elintoiminnoille, kasvulle ja ravintoaineiden hyväksikäytölle. Vitamiinit imeytyvät pääosin ohutsuolesta. Myös paksusuolesta imeytyy pieneliöiden tuottamia vitamiineja.

Vitamiinit jaetaan rasvaliukoisiin (A, D, E ja K) ja vesiliukoisiin (B-ryhmä ja C) vitamiineihin. Hevonen pystyy varastoimaan rasvaliukoisia vitamiineja 2–3 kuukauden tarpeeseen. Vesiliukoisia vitamiineja se ei pysty varastoimaan, vaikka niiden tarve on päivittäistä.

Vitamiinien tarve kasvaa rasitustiloissa, nopean kasvun ja tiineyden aikana sekä ruokinnan tai ympäristön muuttuessa. Myös runsas valmentaminen ja kilpailu lisäävät vitamiinien tarvetta. Kannattaa myös muistaa, että rehujen vitamiinit tuhoutuvat helposti korjuun ja varastoinnin yhteydessä.

Vitamiinien tehtävät ja puutosoireet

A-vitamiinin tehtävät

• näkökyky, silmän toiminta
• ihon, kavioiden, karvapeitteen kunto
• suojaa limakalvoja
Puutosoireet
• ihon ja karvapeitteen huono kunto
• hengitystiesairauksiin altistuminen lisääntyy
Erityistä
• turvaa kasvuikäisillä luuston kehityksen
• A-vitamiinilisä on vuodenvaihteen jälkeen tarpeellinen
kaikille hevosille, valmennettaville hevosille koko vuoden

D-vitamiinin tehtävät

• säätelee kalsiumin imeytymistä ja pidättymistä luustoon
• vaikuttaa luuston kehitykseen
Puutosoireet
• luuston pehmeneminen
• nivelturvotus, selkäkivut
Erityistä
• tuoreet kasvit ja kuiva heinä sisältävät vain
vähän D-vitamiinia
• auringonvalolla on tärkeä yhteys D-vitamiinin syntymiseen
• Suomen pimeä talvi, runsas loimitus ja maneesiliikunta
lisäävät D-vitamiinin täydennystarvetta

E-vitamiinin tehtävät

• suojaa elimistöä hapettumiselta
• vaikuttaa edullisesti lihaskudokseen ja energiantuotantoon
• lisää vastustuskykyä
Puutosoireet
• lihasvaurioille altistuminen
• suorituskyky heikkenee
Erityistä
• heinä-kaura–ruokinta ei riitä turvaamaan valmennuksessa
olevan hevosen E-vitamiinin saantia
• rasvan (kasviöljyn) käyttö ruokinnassa lisää tarvetta
n. 200 mg/1 dl öljyä

K-vitamiinin tehtävät

• mukana veren hyytymisprosessissa
Erityistä
• pitkän antibioottikuurin jälkeen hevonen voi tarvita
K-vitamiinilisän

B-ryhmän vitamiinien tehtävät

• mukana energiantuotannossa ja ruoansulatuksessa
• mukana hermoston, lihaksiston ja sydämen toiminnoissa
Puutosoireet
• ihon ja karvapeitteen huono kunto
• limakalvojen kuivuminen ja haluttomuus
Erityistä
• B-vitamiinilisä voi olla tarpeen kilpahevoselle ja erityisesti
ruuansulatuskanavan ongelmien yhteydessä

C-vitamiinin tehtävät

• muiden vitamiinien toiminnan säätely
• raudan imeytyminen
• sidekudosten muodostuminen
Erityistä
• tavallisesti hevosen oma tuotanto riittää
• kova stressi ja rasitus voivat heikentää tuotantoa
• synergiaedut E-vitamiinin kanssa

Lisäksi löysin myös Horse&Riderin sivuilta hyvän kirjoituksen eri vitamiineista ja lisään senkin vielä tähän alapuolelle...

"Vitamiinit jaotellaan rasvaliukoisiin A-, D-, E- ja K-vitamiineihin sekä vesiliukoisiin B- ja C- vitamiineihin. Vitamiinien tarve ilmoitetaan yleensä milligrammoina. Vesiliukoisten vitamiinien kohdalla ei helposti synny yliannostusta, mutta rasvaliukoisten vitamiinien annostelun kanssa kannattaa olla tarkkana! 

A-vitamiini Lisää vastustuskykyä, on välttämätön limakalvoille ja sitä tarvitaan myös ihon ja kavioiden hyvinvointiin, luiden kasvuun, ruoansulatusnesteiden eritykseen sekä lihasten toimintaan. A-vitamiinia saadaan tuoreesta ruohosta, apilasta, säilörehusta (analyysi?!), porkkanasta, kalanmaksaöljystä, sekä heinästä pieninä määrinä. Puutosoireita ilmenee useimmiten kevättalvella. Yliannostus johtaa hypervitaminoosiin, oireina luukalvon paisuminen, hauras luusto, karvanlähtö, ihon kuivuminen ja ruokahaluttomuus. Myrkytysraja 200 000 – 250 000 ky. Varsojen ja nuorten hevosten tarve 20 000-30 000 ky /päivä ja täysi-ikäisten 30 000 – 60 000 ky / pvä. Erityistä tarvetta myös huonokuntoisilla, allergisilla, sekä kilpahevosilla. 

D-vitamiini 
D-vitamiinin tehtävänä on kalsiumin ja fosforin imeyttäminen, kilpirauhasen toiminta, lihasten toiminta sekä veren hyytyminen. Puutos aiheuttaa luustosairauksia. Lähteinä auringon valo, auringossa kuivattu heinä, kalanmaksaöljy sekä kaupalliset valmisteet. Yliannosteltuna myrkyllinen. Ruokinnassa huomioitava A- ja D-vitamiinin suhde; A-vitamiinia tulee olla n.10 kertaa enemmän. 

E-vitamiini 
E-vitamiinia tarvitaan anaerobiseen energiantuotantoon, A-vitamiinin imeytymiseen, hormonituotantoon, vastustuskykyyn, lisääntymiseen sekä rasvahappojen kuljetukseen. Lähteitä ovat laidunruoho, viherjauho, vilja, heinä, kaupalliset valmisteet. Erityisen hyvä lähde on vehnänalkiot. Puutosoireina vastustuskyvyn heikkeneminen, hormonihäiriöt, sekä lihaksiston toiminnan häiriöt. Raskas työ nostaa E-vitamiinin tarpeen jopa 2000 milligrammaan / päivä. Tämän vuoksi erityisen tärkeä kilpahevosille. E-vitamiinista ei yleensä synny helposti yliannostusoireita.

K-vitamiini Lähteitä kaikki vihreät kasvit. Tehtävänä edistää veren hyytymistä. Puutosoireita yleensä ainoastaan pitkän antibioottikuurin jälkeen rai kroonisen ripulin yhteydessä sekä vaikean varsomisen seurauksena. 

B1-vitamiini 
Käyttö hiilihydraattien hyväksikäyttöön sekä hermoston toimintaan. Puutosoireita lihaksiston ja hermoston toimintahäiriöt. Lähteitä ovat kaura, vehnälese, heinä ja kaupalliset valmisteet. 

B2-vitamiini 
Tehtävinä energiantuotanto ja ihon toiminta. Puutosoireita muutoksen suun ja silmien limakalvoilla, valonarkuus, kasvuhäiriöt ja lihasten toimintahäiriöt. Lähteinä ruoho, heinä, vehnälese, kaura (tosin hyvin vähän) ja kaupalliset valmisteet. Kovassa valmennuksessa olevan tarve jopa 70 mg / pvä. 

B3-vitamiini
Niasiini, jota yleisesti kutsutaan B3-vitamiiniksi, on sekin välttämätön hiilihydraattien ja valkuaisaineiden aineenvaihdunnoille. Lisäksi sitä tarvitaan verenkierron ja hermoston toimintaan. Tryptofaani-niminen aminohappo ( jota käytetään hermoston rauhoittamiseen ) voi muuttua elimistössä niasiiniksi, mikäli B1-, B2- ja B6-vitamiineja on samanaikaisesti riittävästi paikalla. Tyypillisin puutosoire on ns. pellagratauti, johon liittyy vaikea ihotulehdus, ripuli ja erilaiset kouristukset. Lievempiä oireita ovat hermostohäiriöt, lihasjäykkyys, anemia ja huonosti paranevat haavat. 

B-6 vitamiini
Edistää ravinnon imeytymistä sekä valkuais-ja rasva-aineenvaihduntaa. Sitä tarvitaan myös nestetasapainon säätelyyn, hermoston hyvinvointiin, ihon terveenä pysymiseen, vasta-aineiden muodostumiseen sekä glykogeenin vapauttamiseen ( energiaa kilpasuorituksessa ). Vitamiinia tarvitaan myös niasiinin ja foolihapon muodostuksessa ja se ehkäisee lähinnä näiden välityksellä anemian syntyä. Puutosoireita ovat hermostohäiriöt. lihasjäykkyys, anemia sekä erilaiset ihoreaktiot. Myös turvotukset saattavat olla ko vitamiinin puutetta. Hyviä lähteitä ovat vehnälese, oluthiiva, kokokaura ja pellavansiemenet. 

B-12 vitamiini 
On välttämätön punaisten verisolujen valmistukselle ja uusiutumiselle. Sitä tarvitaan myös hermokudoksen toimintaan sekä valkuaisaineenvaihduntaan. Puutosoireita ovat anemia, kasvun hidastuminen, yleiskunnon lasku sekä hermostohäiriöt. Selvä yliannostus saattaa rauhoittaa hevosta. 

Foolihappo 
Myös foolihappo on välttämätön punasolujen muodostumiselle sekä energian tuotannolle ja sen toiminta onkin läheisesti liittynyt B12-vitamiinin toimintoihin. Se edistää myös valkuaisaineenvaihduntaa ja on välttämätön kudosten kasvulle ja uusiutumiselle. Foolihapon puuten aiheuttaa ennen kaikkea anemiaa (tosin osa lääkäreistä viisveisaa koko haposta..), mutta myös häiriöitä valkosolujen muodostumisessa ja näin tautien vastustuskyvyn heikkenemistä. Puute voi aiheuttaa häiriöitä myös kalkin imeytymisessä. Foolihappoa esiintyy melkein kaikissa rehuissa, mutta erityisen hyviä lähteitä ovat oluthiiva, ruoho, vehnälese ja soija. Koliini On välttämätön rasva-aineenvaihdunnalle ja myös rasvaliukoisten vitamiinien hyväksikäytölle. Lisäksi se on suoja-aine maksan toiminnalle. 

Biotiini 
Ei oikeastaan kuulu B-ryhmän vitamiineihin ja niipä sitä kutsutaankin usein H-vitamiiniksi. Se osallistuu elimistössä hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen toimintaan. Lisäksi sitä tarvitaan hermoston, ihon ja ennen kaikkea kavioiden hyvinvointiin. Biotiinin imeytymistä edistää metioniini-niminen aminohappo. 

B15-vitamiini eli kalsiumpangamaatti on yhä aika tuntematon hevosten ruokinnassa. Se esiintyy kirjallisuudessa satunnaisesti ja sen väitetään edistävän hapen aineenvaihduntaa ja parantavan elimistön hapenottokykyä. Tarvelukuja ei tiedetä. Betaiini eli trimetyliglysiini on toinen uudehko tuttavuus hevosten ruokinnassa. Se on rakenteeltaan koliinia lähellä oleva aine ja koliini pystyykin muuttumaan betaiiniksi. Puute aiheuttaa häiriöitä energia-aineenvaihdunnassa ja maitohapon kertymistä lihaksiin. 

C-vitamiini eli askorbiinihappo C-vitamiini on vesiliukoinen. Normaalioloissa sitä muodostuu hevosen paksusuolessa riittävästi. Usein hevoset kuuritetaan sairauden jälkeen tai ennaltaekäisyksi. Lieviä C-vitamiinin puutosoireita ovat ruokahaluttomuus, anemia, huono karva, huono yleiskunto sekä heikentynyt vastustuskyky. "

Että sellainen tietopläjäys tälle päivälle =) ja nyt jos jatkaisi sitten taas lähihoitajan opintojeni kokeisiin lukemista =)